Myyräkuume riehui viime vuonna

Myyräkuumeeseen sairastui viime vuonna ennätysmäärä suomalaisia. Tapauksia raportoitiin lähes 2400 eli yli kaksinkertainen määrä normaalivuoteen verrattuna, ilmenee Kansanterveyslaitoksen tilastosta.

Myyrä


Poikkeuksellinen tilanne syntyi, kun myyrien määrä oli huipussaan yhtä aikaa koko maassa. Itä-Suomessa eletään "myyrähuippua" yleensä vuoden myöhemmin kuin Länsi- ja Keski-Suomessa. Sairastuneita olikin runsaasti koko maassa, joskin eniten Itä- ja Keski-Suomessa. Tänä vuonna myyrien ei enää odoteta laajalti mellastavan idässä, mutta esimerkiksi Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla niin myyriä kuin myyräkuumettakin esiintynee yhä normaalia enemmän. Myyrien määrä vaihtelee kuitenkin pitäjästä toiseen, joten idässäkin niitä voi vielä paikoin olla paljon.

Hakkaa halot ulkona

Myyräkuumeen aiheuttaa Puumalavirus, joka leviää ihmiseen myyrien ulosteista. -Varmimmin viruksen saa hakkaamalla puita sisällä liiterissä, missä varmasti pölyää, kirjoittaa Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Heikki Henttonen Kansanterveys-lehdessä. Halot tulisi siis hakata reippaasti ulkosalla. Lisäksi puucee ja liiteri kannattaisi pitää erillään, ja mökin alunen tai kellari kannattaisi siivota mieluummin keväällä kuin syksyllä, jolloin myyrien määrä on suurimmillaan. Myyriä kannattaa myös metsästää hiirenloukuilla, sillä myyränraadosta virusta ei saa yhtä helpolla kuin elävien jyrsijöiden sotkemista nurkista. Varmuuden vuoksi saaliin voi vielä jättää loukkuun lojumaan muutamaksi päiväksi, neuvoo Henttonen. Paljain käsin myyriin ei kuitenkaan koskaan saa koskea. Myyräkuumeen oireita ovat mm. korkea kuume, lihaskivut ja munuaisoireet. Vaikeimmat tapaukset vaativat sairaalahoitoa. Vain oireita voidaan hoitaa, itse virukseen ei ole lääkettä. Noin joka kahdeskymmenes suomalainen on saanut Puumalavirustartunnan. Tauti iskee miehiin useammin kuin naisiin. Yleisimmin sairastutaan 30-55-vuotiaana. Elinympäristö vaikuttaa luonnollisesti tartuntojen määrään, joten iäkkäästä maaseutuväestöstä paikoin jopa puolet on saanut tartunnan.

Punkkeja ehkä jo varotaan

Punkkien levittämä borreoloosi sen sijaan väheni viime vuonna. Tapauksia oli 404 ja toissa vuonna 457. Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa tauti tosin lisääntyi, mutta Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tapausten määrä putosi lähes puoleen. Pitkän kuivan jakson vuoksi kesä oli punkeille etelässä epäedullinen. Osansa saattaa olla silläkin, että punkeilta tiedetään jo suojautua, arvioidaan Kansanterveyslaitoksessa. Myös toista punkkien levittämää sairautta, puutiaisaivokuumetta eli Kumlingen tautia tavattiin viime vuonna tavallista vähemmän. Sairastuneita oli parinkymmenen sijasta 12. Puolet heistä sai viruksen Ahvenanmaalla, mutta yksittäisiä tapauksia ilmeni myös muilla tunnetuilla aivokuumealueilla eli Lappeenrannan seudulla, Merenkurkun alueella ja Helsingin Isosaaressa.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.