Naapurusto kaihtaa mielenterveyskuntoutujia

Mielenterveyden keskusliiton kyselyn mukaan suomalaiset eivät halua mielenterveyskuntoutujia naapureikseen. Toisaalta puolet suomalaisista uskoo, että psyykkisistä ongelmista voi parantua.

Osa suomalaisista ei tuoreen kyselyn mukaan huolisi psyykkisistä sairauksista kuntoutuvia naapureikseen. Tänään julkistetun mielenterveysbarometrin mukaan suomalaiset näyttävät kavahtavan vielä enemmän huume- ja alkoholiongelmaisia naapurustossaan.

Mielenterveyden keskusliitto ja sen julkaisema lehti teettivät loka-marraskuun vaihteessa Suomen Gallupilla kyselyn, johon haastateltiin 639 suomalaista. Haastatellut olivat 15-70-vuotiaita.

Noin kolmannes vastanneista ei haluaisi mielenterveysongelmista kuntoutuvaa henkilöä naapurikseen. 85 prosenttia vastaajista karsasti eniten huumeiden käyttäjien muuttamista lähistölle. Seuraavaksi eniten kavahdettiin henkirikoksista tuomittuja, alkoholisteja ja mielenterveyskuntoutujia.

Suomen Gallup haastatteli ensimmäistä mielenterveysbarometria varten myös 228 kuntoutujaa ja 72 omaista, jotka valittiin satunnaisotannalla Mielenterveyden keskusliiton jäsenrekisteristä. Kaksi viidestä kyselyyn vastanneesta koki joutuneensa leimatuksi sairautensa vuoksi. Heidän omaisistaan useampi kuin joka toinen arvioi läheisensä joutuneen sairauden vuoksi leimatuksi.

Kuntoutujien enemmistö oli kyselyn mukaan varsin tyytyväinen saamiinsa mielenterveyspalveluihin. Kaksi kolmesta psykiatrista hoitoa tarvitsevasta kuntoutujasta kertoi päässeensä tarpeen vaatiessa jonottamatta hoitoon.

"Tulokset kertovat kovista asenteista"

Toiminnanjohtaja Timo Peltovuoren mukaan suuren yleisön vastaukset kertovat suomalaisten kovista asenteista. Hän muistuttaa, että mielenterveyskuntoutujista useimmat ovat ihan tavallista työssäkäyvää väkeä, joiden ongelmat eivät näy päälle. Henkilöt, joilla on vakavia psyykkisiä ongelmia, ovat yleensä syrjäänvetäytyviä ja arkoja.

Peltovuori pitää myönteisenä sitä, että yli puolet suuren yleisön edustajista piti mahdollisena, että psyykkisestä sairaudesta on mahdollista parantua.

Omaisryhmän vastaukset antavat hänen mukaansa viitteitä siitä, että omaisten hätä on suuri. Omaiset joutuvat lujille, koska sairaalapaikkoja on vähän eikä avohoito toimi. Suuri osa sairastuneista on täysin omaisten vastuulla, Peltovuori sanoo.

Mielenterveyden keskusliitto aikoo Peltovuoren mukaan jatkaa vuosittain barometrin tekoa. Ensi vuonna kysely suunnataan myös mielenterveysalan ammattilaisille ja päättäjille.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.