Näin huippu-urheilun suurvallaksi: Lajirajat nurin ja kasvattajaseura näkyviin

Kasvattajaseura ja ensimmäinen valmentaja näkyvät yhä huippu-urheilijan tulosluettelossa. Nuorena harrastetaan monia lajeja. Lajiliittojen välillä tehdään yhteistyötä. Ammattivalmentajia saadaan lisää.

Tällä reseptillä suomalainen huippu-urheilu saadaan sellaiseen nousuun, että Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo uskoo Suomen tulevaisuudessa nappaavan talvikisoista 20 mitalia ja reilut 10 mitalia kesäkisoista. Uusia keinoja huippu-urheilun nousuun linjasi tänään SuomiAreenalla Porissa muun muassa Olympiakomitean uusi huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski.

– Nyt napanuora kasvattajaseuraan ja ensimmäiseen valmentajaan katkeaa, kun urheilija alkaa menestyä. Siellä katkeroidutaan. Norjassa urheilijan kasvattanut seura näkyy tulosluettelossa aina ja jopa lähtökunnan talouselämä tukee yhä tätä huipulle päässyttä urheilijaa. Tämän toimintatavan haluan tuoda Suomeen, yhdeksän vuotta Norjassa mäkihyppyvalmentajana toiminut Kojonkoski linjasi.

Urheilija koko ajan keskiössä

Kojonkoski haluaa myös kaataa lajiliittojen väliset raja-aidat. Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Kuntoliikuntaliitto ja Nuori Suomi ovat jo päättäneet yhdistyä uudeksi kattojärjestöksi.

– Lajiliitot ovat olleet omissa putkissaan 20 vuotta. Pienessä maassa pitää toimintatavan nyt muuttua, esimerkiksi valmentajat eivät saa olla yksinäisiä, ja keskustelua yli lajien on oltava. Kokosin hiljattain 20 huippu-urheilijaa eri lajeista ja juttelimme 6-7 tuntia. Urheilijat kertoivat, ettei sellaista ole ollut koskaan. Raja-aidat on saatava nurin, Kojonkoski paalutti.

Kojonkoski ja Talermo haluavat kaikki, seurojen juniorivalmentajista lähtien miettimään, miten asiat tehdään aina niin, että urheilija on keskiössä. Että muistettaisiin aina, ketä varten työtä tehdään. Tämä sai keskusteluun osallistuneen entisen huippu-urheilijan, taitoluistelijan Laura Lepistön naurahtamaan.

– Voi vitsi, mikä älyväläys! Minusta on kyllä aina tuntunut, että olen keskiössä. Tukiverkostoa ei kyllä tuotu tarjottimella, vaan olen itse henkilökohtaisen valmentajani kanssa haalinut kaikki ympärilleni.

Lepistön tukiverkostoon kuuluivat perheen lisäksi mm. manageri, joka hoiti media- ja pr-asiat, sekä mentaalivalmentaja, jonka kanssa käytiin aina kisan jälkeen, miksi meni hyvin tai huonosti.

Miksi murkut lopettavat urheilun?

Kojonkosken mukaan taitoluisteluliitto onkin hoitanut hommansa ammattitaitoisesti: liitolla on 70 ammattivalmentajaa.

– Esimerkiksi urheilupsykologi voisi olla 5-6 lajin yhteinen ja näin kartuttaa myös omaa ammattitaitoaan. Nyt psykologi käyttää ammattitaidostaan ja ajastaan 90 prosenttia tapaamalla potilaitaan ja on vain 10-prosenttisesti jonkun lajiliiton käytössä, Kojonkoski ideoi.

Lisäksi aiotaan puuttua murrosiän kuohuissa lopettaviin lahjakkaisiin nuoriin.

– Drop-out on oikeasti iso ongelma. Nyt Helsinki Cupissa Käpylän Pallo peittosi brassitkin mennen tullen. Mihin nämä lahjakkuudet häviävät? Suomalaiset pärjäävät juniorisarjoissa paremmin kuin aikuisissa, Olympiakomitean uusi pääsihteeri Mika Sulin totesi.

Tähänkin aiotaan nyt puuttua, esimerkiksi lopettavat lahjakkuudet pitäisi osata ohjata toisen lajin pariin.

Kaikki keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että Suomessa lapset erikoistuvat liian aikaisin. Lajeja pitäisi harrastaa monipuolisesti, myös vapaa-ajalla.

– Leikin lapsena kirkkistä ja purkkista ja pyöräilin perheen kanssa, en pelannut pleikkaa, Lepistö kertoi.

Jääkiekosta ammatti, aitajuoksusta ei

Myös nuoren tulevaisuutta pitäisi osata miettiä yhdessä nuoren ja tämän perheen kanssa.

– Nuorilla on valtavasti valinnanvaraa, sekä urheilulajeissa että muuallakin. Kyllä nuoret miettivät, mistä he saavat ammatin. Tässä mielessä jääkiekko on hoitanut hommansa hyvin. Aitajuoksija ei saa EM-kullallakaan ammattia itselleen,Yleisradion urheilutoimittaja Kaj Kunnas totesi.

Kunnas haluaisi, että työnantajat ymmärtäisivät urheiluharrastuksen CV:ssä tarkoittavan pitkäjänteisyyttä, sitkeyttä, sisua ja nöyryyttä. Hän kaipasi muutosta myös toimituksiin.

– Urheilumedia on pahansuopaista. Tero Pitkämäen työpanosta seurataan nyt kriittisimmin kuin kenenkään muun työtä. Ei edes pääministerin työtä arvostella niin. Suomalaiset ovat mitalikiimaisia, ja Lontoossakin valtava paine kohdistuu juuri keihäsmiehiin sekä purjehtijoihin, Kunnas totesi.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.