Näin MTV3 taisteli kohu-uutisia lukioista

MTV3 Uutiset on tehnyt lukioiden tulosjuttuja vuodesta 2002.

Toimittaja Hanna Takala:

- Tiesimme, että muissa maissa tehdään jatkuvasta vertailuja koulujen tulosten välillä ja että Suomessa on mutu-tietoa ”hyvistä ja huonoista” lukioista. Halusimme tietää, miten isoja erot ovat. Arveltiin että niitä on, koska lukiovalinta oli vapautettu 1990-luvun alussa. MTV pyysi sitten vuonna 2002 tietoja lukioittain ylioppilastutkinnon tuloksista, yksittäisten oppilaiden henkilötietoja ei tietenkään edes pyydetty. Pyydettiin kuitenkin sukupuoli ja äidinkieli ja sitten tulos.

- Odotusten mukaisesti tietopyyntö sähköisessä muodossa torjuttiin. Syntyi vielä hullumpi idea, tehdään tämä silti, mennään sinne ja tehdään käsin. Riitta Snellman meni paikan päälle ja teki muutaman koelaskelman että kauanko kestää jos kerätään tiedot sieltä papereista. Se oli mahdollista. Ja niin sitä sitten alettiin tehdä.

Miten tehtiin?

- Ei siinä ollut oikeasti jotenkin välillä järkeä. Mutta kuitenkaan ilman meidän raakaa ”perstyötä”, yksi isoimpia prosesseja suomalaisessa julkisuuslainsäädännössä ei olisi koskaan toteutunut. Ja joka vuosi kun näimme valtavat pinot, tuntui taas siltä että ei tämä valmistu ikinä. Aina se valmistui. Se oli kovaa, yksitoikkoista ja tarkkaa työtä. Pelkästään aineiston keräämisessä meni viikko.

- Kolmantena vuonna kun homma oli jo jotenkin hanskassa, kaatui verkkolevy ja kaikki taulukot piti tehdä uudelleen. Raakamateriaali oli toki tallella. Mutta silloin itketti.

Vastaanotto

- Emme tajunneet ensimmäisenä vuonna, millainen huuto nousee. Tuli huutoa ja haukkuja, tuli myös kehuja ja puheluita opettajilta jotka sanoivat että hyvä että viimeinkin tämä tehdään. Opetusministeri kieltäytyi kommentoimasta. Taisi hän sitten jossain lehdessä tuomita ”ranking-listat”. Nimi jäi, emme itse käyttäneet ikinä sellaista nimeä. Vasta kolmantena vuonna silloinen opetusministeri kommentoi mitään.

- Opetushallitus käynnisti omat tutkimuksensa, joissa kävi ilmi että kotitausta selittää lukioiden välisiä eroja varsinkin suurissa kaupungeissa. Kunnan ainoiden lukioiden hyvää menestystä ei pystytty selittämään, ei vaikka siinä tutkimuksessa oikein pyydettiin rehtoreilta selityksiä. Ehkä ihan hyvä että jää tilaa opetuksellekin. Itse haluaisi uskoa, että sillä jotain merkitystä olisi.

- Keskustelussa tuli kuitenkin jotenkin muotiin semmoinen mantra että opetuksesta mikään ei koskaan johdu. Sehän tässä ilmeisesti se kohu olikin, että kun lukiokohtaisesti luetellaan tuloksia niin ajateltiin että se nyt kohdistuu opettajiin. Meille hoettiin, että oppilasaines ratkaisee. Ja vaadittiin ottamaan mukaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvot, että voidaan verrata lähtötasoon. Ongelma on, se että sitä lähtötasoa ei voi niillä mitenkään luotettavasti mitata. Peruskoulun arvosanoja ei voi verrata kansalliseen tutkintoon. Siinä ollaan tasan samaa mieltä jopa meitä kritisoineiden tutkijoiden kanssa, mutta tämä sama vaatimus ”lähtötasosta” vaan elää. Tai se kysymys että suosiiko vertailu isoja kouluja, kun niissä on enemmän aineita tarjolla. Viimeistään ainereaalin tultua tämä on muuttunut ja viime vuosina monet pienet lukiot ovat menestyneet hyvin. Eikä kyllä aikaisemminkaan ollut mitään selkeää trendiä.

- Kohu on laantunut, onneksi. Mutta samat kritiikin aiheet elää, ja hyvä se on että kritisoidaan. Me sitten vain selitämme ne asiat uudestaan, niin kuin meidän pitääkin. Nämä on monelle tunteen asioita, oma koulu on tärkeä. Mutta hyvät paperit on hyvät paperit, mistä lukiosta kirjoittaakaan, se joskus tuntuu unohtuvan. Jokaisessa lukiossa kirjoitetaan myös hyviä tuloksia, eikä tietääkseni pääsykokeissa saa pisteitä muuta kuin omista tuloksista.

- Mehän olemme vain vertailleet lukioiden keskimääräisiä tuloksia. Ja ylioppilastutkinto taas mittaa lukion oppimäärän hallintaa, ihan määritelmän mukaan. Vaikka olen sellaisenkin väitteen kuullut että ”ylioppilastutkinnolla ei ole mitään tekemistä lukion kanssa”, mikä taisi olla tunnekuohun vallassa sanottu. Kertaakaan ei ole oikeastaan kunnolla keskusteltu siitä, onko se hyvä, huono vai neutraali asia, että lukiot varsinkin suurissa kaupungeissa ovat eriytyneet niin voimakkaasti. Alun perin me naivisti luulimme, että tämä olisi se villakoiran ydin.

- Onhan näistä tullut käsite, aina keväisin kysytään että teettehän taas tänä vuonna. Mutta parempi on kuitenkin että tämä on saanut mittasuhteet. Tämä on yksi mittari, ei ne tulokset kerro kuin tuloksista.Emme ole koskaan itse väittäneet, että tämä on jotenkin ainoa tapa verrata tai kaikenkattava totuus. Mutta seisomme tämän takana juuri sellaisena kuin se on, eli yksi mittari. Sivistysvaltiossa pitää kestää se että julkaistaan lukiokohtaisia tietoja maan ainoasta valtakunnallisesta tutkinnosta.

Sähköiset tiedot sivistysvaltiossa

- Ihan oma rinnakkaistarinansa tässä on viisi vuotta kestänyt oikeusprosessi siitä, onko meillä oikeus saada julkiset tiedot myös sähköisessä muodossa. Suomi pitää itseään johtavana tietoyhteiskuntana ja silti tästä piti taistella vuosia.

- Kukaan ei ole koskaan kiistänyt että nuo ylioppilastutkinnon tulokset, joita käytiin katsomassa paperiversiona, eivät olisi julkisia. Alun perin ylioppilastutkintolautakunta kieltäytyi antamasta niitä sähköisesti vetoamalla muun muassa siihen, että jotkut opetusministeriön ja eduskunnan sivistysvaliokunnan linjaukset toteavat, että lainsäädännön tarkoitus ei ole julkistaa yksittäisiä kouluja koskevia tietoja. Haluttiin siis torjua nämä ”ranking-listat” eli estää se mitä ajateltiin näillä tiedoilla tehtävän. Eli koska se käsin tekeminen oli niin hankalaa ja hidasta, ei haluttu tehdä sitä niin helpoksi että sitä tehtäisiin joka vuosi, sellainen käsitys tuli meille.

- Helsingin hallinto-oikeus sitten totesi että tietojen luovuttamisesta kieltäytyminen pitää tehdä julkisuuslakiin perustuvilla perusteilla. Tästä ylioppilastutkintolautakunta valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Nyt oltiin jo vuoden 2005 alussa. Keväällä 2005 sitten lautakunta kieltäytyi antamasta meille tietoja sähköisessä muodossa uusituilla perusteilla. Nyt vedottiin siihen, että juuri niitä (ja vain niitä) tietoja sisältävää asiakirjaa ei ole ja että salattavia tietoja ei voi poistaa ilman että syntyykin oikeastaan joku ihan uusi asiakirja, jota taas ei tarvitse meille antaa. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi MTV:n valituksen eli me hävittiin yksi erä. Sitten taas valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Että ei voi olla niin että sama tieto printattuna paperilla (joka on peräisin tietokoneelta)on julkinen mutta sähköisessä muodossa se ei olekaan.

- Asiassa annettiin vuosien mittaan lukuisia selityksiä ja vastaselityksiä. Me tiesimme, että salaiset tiedot voi poistaa ja että kyse ei ole mistään uudesta asiakirjasta. Tämä piti tietenkin perustella lakiin nojaten ja niitä selvityksiä väännettiin kieli keskellä suuta. Korkein hallinto-oikeus järjesti jopa istunnon siellä lautakunnan tiloissa, siellä sitten esiteltiin että mitä tietoja heillä on ja onko mahdollista antaa vain ne tiedot, joita me olimme pyytäneet.

- Muistan kuinka tuon istunnon jälkeen sanoin Jarkko Sipilälle, että tehdään vielä yksi paperi. Että yritetään vielä kerran selittää samat asiat. Tiesimme, että oli viimeinen tilaisuus ja että voidaan yhtä hyvin hävitä. Kirjoitin sitten jälleen kerran perustelut sille, miksi meidän pitäisi saada julkiset tiedot myös sähköisessä muodossa. Jarkko teki siitä oikeuskelpoista tekstiä ja pantiin se postiin. Tuli semmoinen olo että kaikkien näiden vuosien jälkeen on pystyttävä vielä kerran selittämään asiansa. On vain pakko.

- Kesäkuussa 2007, viisi vuotta ensimmäisen tietopyynnön jälkeen, Korkein hallinto-oikeus määräsi että tiedot on annettava sähköisessä muodossa.

- Seuraavana keväänä sitten saatiin tiedot sähköisesti. Olimme pitäneet vuodet 2006 ja 2007 väliä, ei menty enää käsin keräämään. Mutta keväästä 2008 lähtien tiedot ovat tulleet sähköisenä tiedostona ja se mikä ennen kesti viikon, kestää nyt todella vähän aikaa. Myös muut tiedotusvälineet tilaavat tiedot nyt kun se ei ole enää sellaista raatamista. Eli nyt kilpaillaan nopeudella ja osa käyttää vähän eri mittariakin kuin me. Parempi niin. Täytyy toivoa että tämä oikeusprosessi on ennakkotapaus myös muiden vastaavantyyppisten tietojen saamisessa. Kyllä se kannatti tehdä.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.