Naiset kurittavat lapsia enemmän kuin miehet

Tuoreen Lastensuojelun keskusliiton julkaiseman tutkimuksen mukaan naiset vastustavat kurittamista teoriassa, mutta käytännössä ruumiillinen väkivalta on kuitenkin yleistä.

Naiset käyttävät ruumiillista väkivaltaa lasten kasvatuksessa miehiä useammin. Yleisimmät väkivallan muodot naisilla ovat tukistaminen ja sormille näpsäyttäminen. Muita ruumiillisia kuritusmuotoja, kuten piiskaamista miehet ja naiset käyttävät samalla tavoin.

Tiedot selviävät Lastensuojelun keskusliiton julkistamasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista kuritusväkivaltaan ja sen käyttämiseen. Tutkimuksessa yli puolet äideistä kertoi tukistaneensa lasta. Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen osallistui runsaat tuhat vastaajaa.

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Mauri Upanne kertoo hämmentyneensä asenteiden ja tekojen välillä olevasta syvästä kuilusta. Ruumiilliseen kuritusväkivaltaan suhtaudutaan suomalaiskodeissa ristiriitaisesti.

-Erityisesti minua hämmensi se, että naiset hyväksyvät kuritusväkivallan miehiä harvemmin, mutta he käyttävät sitä miehiä useammin. Tässä on selvä ero asenteiden ja käytännön välillä, Upanne sanoo.

Pitkällä aikavälillä ihmisten asenteet ovat tiukentuneet. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan 26 prosenttia vastaajista hyväksyi väkivallan käyttämisen kasvatuksen osana. Viime vuonna vastaava luku oli 29 prosenttia.

-Hälyttävin tieto on se, että runsas 10 prosenttia tutkimukseen vastanneista pitää lapsen lyömistä nyrkillä tai potkimista "vain" ruumiillisena kurituksena. Tehtävää siis riittää, hän sanoo.

Isän uhka ei enää pelota

Upanne kertoo, että lasten fyysisessä kurittamisessa on tapahtunut kulttuurinen muutos. Hän vertaa tätä aikaa omaan lapsuuteensa, jolloin isän kuritusta käytettiin pelotteena. "Jos et ole kiltisti, saat selkääsi, kun isä tulee kotiin" -pelottelu ei enää toimi.

-Koska nykyisin äidit käyttävät kuritusväkivaltaa miehiä useammin, roolit ovat vaihtuneet. Myös kurittamistilanteet ovat muuttuneet. Ennen vyöllä pelottamista käytettiin rangaistustilanteissa, nyt väkivaltaa käytetään tilanteissa, joissa vanhemmilta on pinna palanut, Upanne sanoo.

Lastensuojelun keskusliiton tutkija Heikki Sariola näkee tilanteelle kaksi syytä. Naisten väkivaltainen käyttäytyminen ja alkoholin käyttö ovat molemmat lisääntyneet. Lisäksi perheiden sisäiset ongelmat näkyvät äitien käyttäytymisessä.

-Kun perheiden elinolosuhteet ovat heikot, tilastollisesti katsottuna väkivallan määrä kasvaa.

Tavoitteena nollatoleranssi

Lastensuojelun keskusliiton tavoitteena on kuritusväkivallan nollatoleranssi. Tähän on vielä pitkä matka, vaikka vuosien varrella on menty hyvään suuntaan.

Sariola nostaa esille kahdenlaisia ryhmiä: maahanmuuttajat, jotka tulevat täysin erilaisesta kulttuuritaustasta sekä ne, jotka syystä tai toisesta puolustelevat ja perustelevat ruumiillisen kurittamisen käyttöä.

-Me olemme seuranneet netin keskustelupalstoja. Niiden kautta nousee hyvin esille se, että aina on olemassa pieni vähemmistö, joka puolustelee tällaista käytöstä. Tietenkään tämän perusteella ei voi varmasti sanoa keitä he ovat, ja miten tosissaan he kirjoittavat, Sariola sanoo.

Maahanmuuttajien kohdalla Sariola perää valistustyötä, opastusta sekä lakien tunnetuksi tekemistä. Vaikka ruumiillinen kurittaminen on kielletty useissa Euroopan maissa, muu maailma tulee vielä perässä.

Tällä hetkellä Euroopan neuvosto pyrkii siihen, että kuritusväkivallan käyttö kiellettäisiin kaikissa jäsenmaissa. Suomessa fyysinen kurittaminen on kielletty vuonna 1984.

(MTV3-STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.