Näpläätkö älypuhelinta ruokapöydässä? Tyly tuomio suomalaiskyselyssä

Tuleeko älypuhelimen käytöstä ruokapöydässä tai työpalaverissa syyllinen olo? Jos tulee, se ei ole ihme.

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset älypuhelinten käyttäjät pitkälti tuomitsevat laitteen näpläämisen näissä tilanteissa. Ristiriitaista on, että samalla moni kuitenkin itse myöntää tekevänsä sitä.

Sosiologian professori Ilkka Arminen Helsingin yliopistosta sanoo, että ilmiö on samantyyppinen kuin suhtautumisessa alkoholinkäyttöön.

– Moni käyttää. Muiden käyttö tuomitaan, mutta aika harva näkee omassa käytössään ongelmaa, Arminen sanoo.

Professorin mukaan älypuhelin on tyypillinen koukuttaja. Se syrjäyttää muita toimintoja, mutta vetovoiman takia oman toiminnan vaikutuksia muihin on vaikea nähdä. Hän ottaa esimerkiksi sosiaalisen tilanteen, jossa joku osallistujista laiminlyö keskustelun älypuhelimen takia.

– Totta kai se harmittaa ja tuntuu pahalta muista. Omalta kohdaltaan ongelmaa ei näe, ellei joku erikseen huomauta.

Näin mobiilietiketistä kysyttiin

– Peruskysymys: Kuinka soveliasta mielestäsi on seuraavien asioiden tekeminen älypuhelimella, tabletilla tai kannettavalla tietokoneella työpalaverissa/ruokailun aikana/lasten kanssa puuhaillessa?


– Käyttötapa: Näkemystä kysyttiin mm. pelaamisen, laskujen maksun, työviestittelyn, henkilökohtaisen viestittelyn, uutisten lukemisen, videoiden katselun ja somen seuraamisen soveliaisuudesta. 


– Vaihtoehdot: Vastausvaihtoehdot kysyttiin viisiportaisella asteikolla, jonka ääripäät olivat täysin soveliasta ja täysin sopimatonta.


– Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Prior Konsultointi. Tiedonkeruun toteutti IROResearch.

Teleoperaattori Elisan teettämään kyselyyn älypuhelinetiketistä vastasi viime vuoden loppupuolella 1 800 suomalaista. He olivat 15–65-vuotiaita älypuhelinten käyttäjiä.

Seuraava sukupolvi hyväksyy

Vastaajat suhtautuivat erityisen jyrkästi älypuhelimen käyttöön ruokaillessa. Erilaisista käyttötavoista pelaamista, verkko-ostosten tekemistä, laskujen maksua ja videoiden katselua pidettiin ruokapöytään huonoiten sopivina. Vähän enemmän ymmärrystä sai henkilökohtaisen tai jopa työviestin lähettäminen. Henkilökohtaisen viestin lähettämistä ruokailun aikana piti jollain tapaa soveliaana 34 prosenttia, mutta 57 prosenttia oli silti tehnyt sitä.

Myös älypuhelimen käyttöä työpalavereissa katsotaan pahalla. Enemmistö hyväksyi ainoastaan työhön liittyvän viestin lähettämisen.

Armisen mukaan suhtautumisessa älypuhelimen käyttöön sosiaalisissa tilanteissa on meneillään iso ja kiinnostava muutos. Esimerkiksi koulumaailmassa suhtautuminen laitteisiin on äärimmäisen ristiriitaista: yhdet uskovat ja toiset vastustavat ankarasti.

Hän uskoo, että työpalavereissa älypuhelinten käyttö hyväksytään viimeistään sitten kun niissä istuu sukupolvi, joka on käynyt koulunsa laitteiden kanssa.

– Toivottavasti älypuhelinasia on siihen mennessä saatu toimimaan kouluissa. Tälle sukupolvelle älypuhelin on apuväline, jolla voi tehdä jotain kokoukseen liittyvää tai hoitaa muita asioita, jos joku kokouksen osuus ei kuulu itselle. Olisi luonnotonta, jos heille sanoisi, että pistäkää äly pois.

Lasten kanssa jo nyt ok

Ruokapöydissä sosiologi ei välttämättä usko samanlaiseen kehityskulkuun.

– Yhteisruokailu on meillä vähäistä verrattuna useimpiin maihin. Se on sellainen hyvin katoava luonnonvara, johon siksi liittyy sellaista liki pyhyyttä.

Kaikkein suopeimmin suhtauduttiin älypuhelimen näpräykseen lasten kaitsennan yhteydessä. Enemmistö kyselyyn vastanneista alle 12-vuotiaiden lasten vanhemmista hyväksyi henkilökohtaiset viestit, työviestit, uutiset, somen käytön ja laskujen maksun.

Mitä monipuolisemmin itse käyttää älypuhelintaan, sitä suopeammin suhtautuu sen käyttöön erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. 

Kännykkäetiketti

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.