Nasima Razmyar lasten kuritusväkivallasta: Vanhemmat eivät tiedä tehneensä väärin

Helsingissä aloitetaan vuosittain noin 300 poliisitutkintaa, jotka liittyvät lapsiin kohdistuneeseen väkivaltaan. Noin puolet tapauksista koskevat maahanmuuttajataustaisia perheitä.

Afgaanisyntyinen kansanedustaja Nasima Razmyar sekä Irakin Naisten yhdistyksen puheenjohtaja Ala Saeed jakavat huolen lapsiin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Naisten mukaan monet maahanmuuttajista kaipaavat opastusta lasten kasvatuksessa. Myös viranomaiset ovat toivoneet, että uusille turvapaikanhakijoille selvennettäisiin, että lasten kurittaminen ei ole Suomessa sallittua.

– Monissa kulttuureissa, joista turvapaikanhakijat tänne tulevat, kurittamista ei mielletä väkivallaksi. Se on osa kasvatusta tai vaimon ojentamista, ylikonstaapeli Nina Pelkonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta sanoo MTV Uutisille antamassaan haastattelussa.

Keskustelua on kaivattu jo aiemmin

Huoli perheväkivallasta herättää keskustelua etenkin turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyessä. Razmyar kuitenkin muistuttaa, että ongelma on ollut olemassa jo pitkään.

– Nämä ongelmat ovat olleet aina läsnä. Tietyllä tavalla niitä nyt tuodaan päivänvaloon. Rauhallinen suhtautuminen ja ongelmien tiedostaminen ovat avainasemassa. 

Maahanmuuttajanaisten asemaa parantamaan pyrkivä Ala Saeed kertoo, että ongelmista ei ole aiemmin juurikaan puhuttu. Hänen mukaansa asian eteen kuitenkin nähdään vaivaa, ja maahanmuuttajia pyritään opastamaan suomalaisille tavoille.

– Tästä ei ole keskusteltu julkisesti paljoa. Työskentelen myös Suomen Pakolaisavulle ja meillä on turvapaikanhakijoille esimerkiksi vertaisryhmiä, joissa puhutaan siitä, että Suomessa väkivalta ei ole hyväksyttyä lasten kasvatuksessa, Saeed kertoo.

Razmyar myöntää, että kasvatusmetodeissa on kulttuurien välillä eroja. Hän kuitenkin korostaa, että maahanmuuttajien leimaaminen sillä, että he löisivät tai kurittaisivat lapsiaan on epäreilua.

– Kyseessä on iso ja moniulotteinen ongelma. Kamalaa sanoa näin, mutta kyseessä on ehkä tottumiskysymys. Ajatellaan, että näin lapsia tulee kasvattaa. Jos ei ole tietoa paremmista keinoista, on helppo jämähtää vanhoihin tapoihin.

"Väkivallan kulttuuria ei tule kunnioittaa"

Perheväkivaltaa ei kuitenkaan nähdä pelkästään kulttuurisidonnaisena ilmiönä. Taustalla on myös puhdasta tietämättömyyttä.

– Kun asioista puhutaan ja niitä käydään läpi, lähestulkoon kaikki ymmärtävät ja osaavat muuttaa tapojaan. Ongelma on siinä, että tällaista opastusta ei ole tarjottu tarpeeksi, Razmyar sanoo. 

Myös Saeed korostaa sitä, että ongelmaan voidaan puuttua keskustelemalla.

– Kun ihmiset muuttavat väkivallan kulttuurista Suomeen, ei välttämättä ymmärretä, että Suomen laki ei salli lasten lyömistä.

– Väkivallan kulttuuria ei tule kunnioittaa. Maahanmuuttajien pitää noudattaa samoja sääntöjä kuin suomalaistenkin.

Vuonna 2010 vuoden pakolaisnaiseksi valittu Nasima Razmyar on ennen kansanedustajuuttaan työskennellyt Monika-naiset liitossa, joka tarjoaa apua väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Razmyar toimii edelleen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Hän kertoo omista kokemuksistaan ajalta ennen kansanedustajan tehtäviä.

– Olen ollut mukana tilanteissa, jossa lastensuojelu on tullut väliin ja lapsia on otettu huostaan. Kun lapsi yhtäkkiä lähtee kotoa, vanhemmilta on tullut puheluita, joissa puheesta ei saa itkun seasta mitään selvää. Vanhemmat eivät tiedä tehneensä väärin tai olleensa huonoja vanhempia.

"Moni varmasti aidosti pulassa"

Kansanedustaja näkee osan ongelmista kumpuavan maahanmuuttajavanhempien heikosta kotoutumisesta. Koulussa käyvät lapset ovat kontaktissa suomalaiseen yhteiskuntaan. Vanhemmat eivät välttämättä löydä samanlaista vertaistukea.

– Ymmärrän kyllä sen limbon, johon moni maahanmuuttajavanhempi on joutunut. Kun esimerkiksi annetaan nuorille kotiintuloaikoja, he kapinoivat vastaan ja kertovat, että Suomessa niin ei voi toimia.

– Omassa kotimaassa on ollut tuttu ympäristö, jossa joku aina huolehtii siitä, että lapsi toimii oikein. Täällä heillä ei ole samoja verkostoja. He eivät tiedä, mikä täällä on rangaistus ja mikä oikeaa lasten kasvattamista. Moni on asian kanssa varmasti aidosti pulassa.

Razmyarin mukaan on mahdollista, että joidenkin perheiden ongelmia yleistetään ja käytetään lyömäaseena kaikkia maahanmuuttajia vastaan.

– Tuntuu, että välillä käydään kilpailua siitä, kuka ehtii nostaa esiin mahdollisimman ikävän asian maahanmuuttajista. Se ei tuo apua ongelmiin pitkällä tähtäimellä.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.