Natolla vaikutusta puolustusvoimien asehankintoihin

Viime vuonna Suomen puolustusvoimien 2,67 miljardin euron puolustusbudjetista 427,6 miljoonaa euroa oli varattu puolustusmateriaalihankintoihin. Summa on lähes 230 miljoonaa euroa vuotta 2013 vähemmän.

Tiedot selviävät vasta julkaistusta SaferGlobe-tutkimusverkoston Suomen asevalvontaraportista.

Puolustusmateriaalihankintoihin varatuista määrärahoista 60 prosenttia kului kahteen suurhankintaan.

Hollannista puolustusvoimat ostivat sata käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua sekä niiden käyttöön liittyviä tarvikkeita ja koulutusta. Kaupan arvo oli noin 200 miljoonaa euroa.

Yhdysvalloista hankittiin taas Stinger RMP Block I -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 93 miljoonan euron hintaan. Stinger-ilmatorjuntaohjukset ovat kannettavia olalta laukaistavia infrapunahakuisia ilmatorjuntaohjuksia, joita voidaan käyttää lentokoneiden, helikoptereiden, miehittämättömien ilma-alusten ja alhaisella nopeudella lentävien risteilyohjusten torjuntaan.

Merkittävä osa hankinnoista Suomesta

Kolmas merkittävä kauppa oli raskaiden kuorma-autojen hankinta Suomesta Scania Oy:ltä. Autoja on tarkoitus yhteensä 253 kappaletta. Kaupan veroton hinta oli noin 53 miljoonaa euroa.

Kotimaisten hankintojen osuus puolustusministeriön vuoden 2014 hankintapäätöksistä on suuri, sillä 29:stä hankinnasta 19 oli tehty kotimaisen toimittajan kanssa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ruotsi on ollut merkittävin aseiden tuoja Suomeen. Yhdysvallat, Ranska ja Italia ovat olleet listalla seuraavina.

Nato-yhteensopivuus painaa asehankinnoissa

SaferGloben raportissa muistutetaan, että puolustusmateriaalikauppaan liittyy taloudellisten intressien lisäksi kaupankäyntiin liittyy vahvoja poliittisia tekijöitä.

Materiaalipoliittisen osastrategian mukaan keskeisiä yhteistyösuuntia hankinnoissa ovat Euroopan unioni, Pohjoismaat, Nato sekä kahdenvälinen materiaalialan yhteistyö.

Puolustusministeriön 2020 tavoitetilassa puolustusmateriaalin osalta on saavutettu mahdollisuudet Nato-liittoutumiselle. Nämä poliittiset kauppaa ohjaavat tekijät näkyvät selvästi sekä Suomen viime vuoden että koko 2000-luvun asetuonnissa.

Painotus ilmatorjunnassa

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n mukaan sotatuotekategorioittain ohjukset ja sensorit muodostivat viime vuonna Suomen suurimmat asetuontimäärät.

Suomeen tuotiin esimerkiksi Norjasta NA-SAMS-ilmatorjuntajärjestelmät sekä Yhdysvalloista niihin sopivia AIM 120C-AM-RAAM-ohjuksia. Ilmatorjuntaa vahvistettiin myös Ruotsista ja Ranskasta tuoduilla tutkajärjestelmillä. Ranskalaisten NH-90-kuljetushelikoptereiden tuonti jatkui myös viime vuonna.

SIPRI:n tuontitiedot vahvistavat näkemystä siitä, että Suomen puolustusmateriaalituonnin painopiste on tällä hetkellä ilmapuolustuksessa. Se linjattiinkin jo vuoden 2004 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa yhdeksi puolustusvoimien kehittämisen pääalueeksi vuoteen 2012 saakka.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.