Nauravaa sotilasta ei kelpuutettu sota-ajan propagandakuviin

Puolustusvoimien sotakuva-arkistoa selatessa kannattaa muistaa, että kuvilla ei ole pyritty totuuteen, sanoo sotavalokuvia väitöskirjaa varten tutkiva Olli Kleemola.

Puolustusvoimat julkaisi noin 160 000 sota-ajan kuvaa nettisivuillaan viime viikolla. Sivut menivät heti tukkoon suuren kävijämäärän takia.

Turun yliopiston tohtorikoulutettava Kleemola on tätä juttua varten valinnut arkistosta kuvia, jotka ovat kiinnittäneet hänen huomionsa. Hän sanoo, ettei voi tietää onko osa näistä kuvista lavastettuja, mutta armeijan kuvien lavastaminen oli kuitenkin sota-aikana yleistä.

– Armeijan tiedotuskuvaajat saapuivat tilanteisiin usein vasta jälkikäteen ja taisteluja saatettiin lavastaa jälkikäteen esimerkiksi savupanoksilla. Savupanos asetettiin tuhotun tankin päälle, saatiin savua ja dramaattinen kuva, kertoo Kleemola.

Sisar hento valkoinen hoitaa myös vihollista

Yllä oleva sairaalakuva on hänen mukaansa osoitus osuvasta propagandasta, jossa venäläisiä yritettiin saada antautumaan.

– Sairasvuoteella makaava mies on sotavanki. Armeijan ylin johto oli antanut sotakuvaajille suoran ohjeen yrittää saada sotavankisairaalasta mahdollisimman edustavia kuvia siitä miten hyvin suomalaiset hoitivat sotavankeja.

Kuvan teho perustuu suurelta osin myös siihen, että kuvassa sotilasta hoitaa nainen. Nainen on sotakuvissa ylipäätään harvinainen.

Omassa tutkimustyössään Kleemola tutkii sitä, miten osittain propagandistisiin tarkoituksiin otetut Suomen armeijan SA-kuvat eroavat rintamamiesten itse ottamista kuvista ja toisaalta saksalaisesta toisen maailmansodan kuvamateriaalista.

Sotilaaksi liian rento

Tämä kuva on Kleemolan mukaan oiva esimerkki sota-ajan sensuurista.

– Kuva antoi suomalaisesta sotilaasta liian epäsotilaallisen ja kurittoman kuvan.

– Ennen kuin kuva ehdittiin kieltää, se oli jo ilmestynyt muun muassa Suomen Kuvalehdessä ja levinnyt ulkomaille. Ulkomaalaiset pitivät sitä sopivana suomalaisen sotilaan luonnekuvana.

Kleemola sanoo, että sitä miksi tämä kuva tarkalleen ottaen on sensuroitu, ei ole jäänyt jälkipolville tietoa.

– Ei ole olemassa asiakirjaa, jossa sanottaisiin, että olen kieltänyt tämän kuvan syystä se ja se.

– Ihan tarkkaan ei voida tietää miksi tämä on sensuroitu, mutta hänellä on rintatasku auki ja lakki vinossa, mikä ei ollut armeijassa sallittua.

Viesti venäläisille: Näin meillä kohdellaan sotavankeja

Kleemola kertoo, että puolustusvoimien nettiarkistossa näkyvä kuvateksti on pääosin kuvaajien omiin kuvaselosteisiin perustuva kuvaus.

Kuvien takana sen sijaan on ylemmän tahon merkintöjä muun muassa sensuurista tai propagandatarkoituksessa luotuja kuvatekstejä.

– Tässä kuvassa näkyy kuvaajan laatima kuvaseloste, mutta tutkijana olen katsonut kuvaoriginaalin, jonka takana lukee: "Ruoka samaa kuin isäntäväellä".

– Tässä haluttiin taas viestittää sotavankien hyvää kohtelua. Kunhan he tekevät töitä, ruokitaan samalla ruualla kuin isäntäväki, selvittää Kleemola.

Luonnon lapsi soittelee vangiksi jäätyään haitaria

– Kuvateksti kertoo kaiken. Suomalaisilla oli esimerkiksi saksalaisiin verrattuna humoristinen viholliskuva. Tässä kuvassa molemmat ovat venäläisiä sotavankeja. Venäläisiä pelättiin, mutta heissä osattiin nähdä myös humoristisia piirteitä. Miehet ovat juuri jääneet sotavangeiksi, ja siitä huolimatta he voivat huolettomina poikina soitella haitaria, analysoi Kleemola.

Hautakivien häpäisy hätkähdyttää

– Tämä on propagandakuva vailla vertaa, innostuu Kleemola.

– Suomalaisia hautakiviä. Kuvatekstin mukaan hautakivet ovat olleet ampujaa suojaamassa. Hätkähdyttävä kuva, kertoo jatkosodan propagandan uskonsota-roolista.

Kleemolan mukaan hautakivien häpäisyn propagandistinen dokumentointi on tehokas keino vaikuttaa mielipiteisiin.

– Suomalaiset pitivät suuressa arvossa sitä, että meillä kaatuneet sotilaat viedään kotikaupunkien hautaan.

Suomalaissotilas on kiltti

Tutkija Kleemolan mukaan yllä oleva kuva ja sota-ajan kuvateksti eivät täsmää. Kuvassa sotilas pitää lintua kädessään, ja kuvatekstin mukaan lintu on haavoittunut kranaatinsirusta.

– Jos tuon kokoiseen lintuun osuu kranaatinsirpale, siinä ei paljon enää löydetä tietä päällikön komentokuoppaan.

– Propaganda varmasti halusi tällaisen kuvan, että suomalainen sotilas on inhimillinen ja jaksaa sodan keskellä huolehtia jopa eläimistä.

– Tämä on hyvä propagandakuva ja hyvä esimerkki siitä, että kuvateksti ei välttämättä pidä paikkaansa. Kuvaajat laativat useimmiten tekstit itse, eikä heillä ollut erityiskoulutusta propagandasodankäyntiin. Kuvaajat olivat kuvaamisen ammattilaisia, mutta eivät välttämättä aina osanneet tarkasti selittää mitä kuvissa tapahtui.

Lavastettu tai ei, viesti menee perille

– Suomalaisilla on ollut neuvostoliittolaisista sellainen viholliskuva, että he ovat olleet uskonnottomia ja litkivät viinaa. Tämä kuva osoittaa sen, miten siitä on tehty propagandaa.

– Voi olla, että on lavastettu, voi olla että ei, summaa Kleemola.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.