Noin 90 % yli 75 vuotiaista asuu kotona

Vanhusten kotipalvelut ovat vähentyneet Kuntaliiton selvityksen mukaan yli kolmanneksen, vaikka 88 prosenttia 75-vuotta täyttäneistä asuu kotonaan.

Vanhukset

Kunnat ovat päässeet jo lähelle ensi vuoden tavoitetta, jonka mukaan 90 prosenttia vanhuksista asuisi omassa kodissaan.

Tähän on päästy keskittämällä kotipalvelut kaikkein huonokuntoisimmille ja iäkkäimmille vanhuksille, jotka ilman tuntuvaa apua joutuisivat laitoshoitoon. Säännöllistä kodinhoitoapua tai kotisairaanhoitoa saa omaan kotiinsa 13 prosenttia yli 75-vuotiaista.

Vastaavasti 75 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan ilman säännöllisiä kotipalveluita. Tämän joukon palveluja on vähennetty viime vuosina tuntuvasti. Toistaiseksi palveluja on vähennetty kevyemmästä päästä kuten siivoustyöstä.

Myöskään esimerkiksi marjojen keruu ja hillojen keitto eivät enää kuulu kodinhoitajien työhön. Hillot on ostettava kaupasta, sanoo johtava hoitaja Leena Valtonen Asikkalasta.

Kuntaliitossa nähdään kuitenkin kotihoitopalvelujen kehittäminen erittäin tärkeänä, varsinkin kun väestö vanhenee vauhdilla, kertoo erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes Kuntaliitosta. Tämä tietää sitä, että on pakko käydä läpi myös palvelujen rahoitusvaihtoehdot, muistuttaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Pekka Alanen.

Asumispalveluja yhä enemmän ostopalveluina

Kotona asumisen jälkeen toiseksi suosituimmassa asumismuodossa, palvelutalossa asuvien vanhusten määrä kaksinkertaistui viime vuosikymmenellä. Palvelutaloissa asuu kuitenkin edelleen vain neljä prosenttia yli 75-vuotiaista. Kunnissa käytetään yhä enemmän ostopalveluina yksityisiä asumispalveluja. Näiden palvelujen laatu on kuitenkin kirjavaa.

Tilanteen selkiyttämiseksi Kuntaliitto on laatinut mallin ostopalvelujen kilpailuttamisesta sekä palvelusopimusten yhtenäistämisestä. Liitto suosittelee, että palvelujen sisältö määriteltäisiin tarkoin jo tarjouspyynnössä. Asuminen perustuu vuokrasopimukseen, kunta ostaa asukkaille heidän tarvitsemansa palvelut ja perii asukkailta samat asiakasmaksut kuin omista palveluistaankin.

Vanhainkotipaikoista väheni viidennes


Vanhusten vähiten suosimasta asumismuodosta eli vanhainkodista tai muusta laitosasumisesta on päästy eroon lähes vuoden 2001 tavoitteen mukaisesti.

Tavoitteen mukaan laitosmaisesti asuisi vuonna 2001 enää 5-7 prosenttia yli 75-vuotiaista. Vanhainkotipaikat vähenivät viime vuosikymmenellä viidenneksen eli kaikkiaan noin 5000 paikalla.

Vanhainkodissa asui vuosikymmenen lopussa vielä 5 prosenttia ja sairaalahoidossa kolme prosenttia yli 75-vuotiaista. Vain neljä prosenttia vanhuksista haluaisi viettää vanhuusvuosiaan laitoksessa.

Vanhusneuvostot ovat yleistymässä

Vanhusten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen tähtäävä vanhusneuvosto toimii jo 52 kunnassa. Vanhusneuvoston perustaminen on vireillä yli sadassa kunnassa, ja 27 kuntaa on päättänyt, että sellaista ei perusteta. Kaikkiaan 267 kuntaa ei ole vielä käsitellyt koko asiaa.

Jo perustettuihin neuvostoihin on yleensä valittu eläkeläisjärjestöjen edustajia, veteraaneja, kunnan luottamusmiehiä ja virkamiehiä. Neuvostot seuraavat päätöksentekoa ja vanhusten palvelujen kehitystä sekä tekevät aloitteita ja antavat lausuntoja.

Monissa maissa vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä. Suomessa niiden perustaminen on kunnille vapaaehtoista.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.