Nopea keskustelutuki auttaa itsemurhien ennaltaehkäisyssä

–On ollut niin paha olla, etten ole nähnyt muuta ratkaisua. Olen vain halunnut pois, selittää itsemurhayrityksiään helsinkiläinen Arja Sihvonen. Sihvonen ei edes muista tarkkaan, montako kertaa hän on yrittänyt lopettaa sietämättömän olonsa oman käden kautta. Kertoja on todennäköisesti 7-8.  Syitä Sihvosen itsemurhayrityksiin on monia - suurimpina masennus ja yksinäisyys.

Noin 10 000 ihmistä yrittää Suomessa vuosittain itsemurhaa. Heistä menehtyy hieman alle 900. Vaikka luku on kaunistunut viimeisten vuosikymmenten aikana, Suomessa tehdään edelleen itsemurhia kaksinkertainen määrä muihin Pohjoismaihin verrrattuna. 

Suurin riski itsemurhaa jo yrittäneillä

Kaikkein suurimmassa itsemurhavaarassa ovat sitä jo aiemmin yrittäneet.

– Itsemurhayrityksen toimintamalli tallentuu aivoihin ja kun ihminen kohtaa uudestaan samankaltaisen kriisin, toimintamalli aktivoituu, selittää projektipäällikkö Marena Kukkonen Suomen Mielenterveysseurasta. 

Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskus toi Suomeen kaksi vuotta sitten lyhytintervention eli itsemurhaa yrittäneiden Linity- jälkihoidon, jossa tarjotaan keskustelutukea mahdollisimman nopeasti yrityksen jälkeen. Projektipäällikkö Kukkosen mukaan tällaiselle avulle on suuri tarve. 

–Meillä toimii erittäin hyvin somaattinen hoito itsemurhayritysten jälkeen, mutta itsemurhayritysten taustalla olevat ongelmat ja syyt jäävät valitettavan usein käsittelemättä, Kukkonen sanoo.

SOS-kriisikeskuksen tarjoamassa, maksuttomassa ja kaikille tarjolla olevassa jälkihoidossa asiakasta tavataan 4-5 kertaa ja hoitoon kuuluu myös kahden vuoden seuranta-aika. Tavoitteena on selvittää, mitkä asiat ajavat itsetuhoiseen toimintaan sekä opettaa asiakkaat tunnistamaan, milloin he ovat itsemurhavaarassa.

Turvakortti sängyn vieressä

Arja Sihvosen yöpöydän laatikossa on Linity-tapaamisessa tehty henkilökohtainen turvakortti, jonka hän kaivaa esiin, kun olo alkaa muuttua raskaaksi. Korttiin on kirjattu muun muassa itsemurhariskin varoitusmerkkejä, toimintastrategia akuutissa itsemurhakriisissä sekä eri kriisipuhelimien numeroita.  

Sihvonen tunnistaa jo, milloin hänen tilanteensa on vakava ja silloin hän tietää, ettei sänkyyn saa jäädä makamaan. Ajatusten saaminen pois itsemurhasta esimerkiksi televisiota katsomalla ja tai koiraa ulkoiluttamalla voivat olla hänelle erittäin tärkeitä itsemurhan estäjiä.

–Jotenkin yritän toiminnan avulla siirtää sitä itsemurha-ajatusta. Päätän, että ajattelen sitä vasta huomenna. Tai sitten soitan jollekin, joka ymmärtää, Sihvonen kertoo.  

Arja Sihvonen ei ole enää yrittänyt itsemurhaa SOS-kriisikeskuksesta saadun keskustelutuen jälkeen. Hän on löytänyt iloa elämäänsä muun muassa hevosharrastuksen ja kirjoittamisen myötä.

Hoidolla myönteisiä vaikutuksia

Itsemurhaa yrittäneiden nopeaa jälkihoitoa on Suomessa annettu noin 270 ihmiselle. Apua voi saada kuka tahansa varaamalla ajan Linity-vastaanotolle numerosta 0800 98 030.  Tapaaminen järjestetään viikon sisällä. Tällä hetkellä vastaanottoja on Helsingin lisäksi Seinäjoella ja Kuopiossa.

–Suurin osa meidän asiakkaista on hyötynyt näistä tapaamisista ja kokee, että itsemurhariski on väistynyt, iloitsee projektipäällikkö Marena Kukkonen. 

Kukkonen toivoo, että itsemurhaa yrittäneiden nopea keskustelutuki jäisi pysyväksi toimintamalliksi kriisikeskuksiin ja otettaisiin käyttöön myös julkisella sektorilla. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.