Nuoria työttömiä jo liki 100 000 - "Perusongelma rahojen krooninen alimitoitus"

Tammikuussa alle 30-vuotiaita työttömiä oli jo 95 000 henkilöä. Ministeriön virkamies pitää virheenä sitä, että valtio ei ota huomioon taloushyötyjä kustannusten vastapainoksi.


– Perusongelma on työvoimapolitiikan rahojen krooninen alimitoitus, kertoo neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

2010 tammikuussa luku oli tämän vuoden vastaavaa hieman korkeampi, mutta muita vastaavia pitää hakea paljon kauempaa. Tiaisen mukaan budjettikehyksiä määriteltäessä unohtuu useampi keskeinen asia.

– Työllistämismenojen vastapainoksi osa menoista tulee takaisin, koska työtulo tulee työttömyysturvan tilalle, joka siten säästyy. Lisäksi veroja maksetaan työssä enemmän kuin työttömänä. Perusvirhe on se, että valtio ei ota huomioon näitä taloushyötyjä kustannusten vastapainoksi. Tämä johtuu kehyksistä eli menokatosta.

"Myös alemman tuottavuuden työ kannattaa tehdä"

Virkamies on huolissaan syrjäytymiskehityksestä. 

– Päättäjät eivät ota huomioon seuraamuksia valtion ja kuntien budjetin ulkopuolelle. Näitä ovat työttömien syrjäytyminen, ammattitaidon hiipuminen, ja näiden tuloksena työvoiman saatavuuden heikentyminen sekä sosiaaliset seuraukset perheille. Sitäkään ei oteta huomioon, että alemmankin tuottavuuden työstä tulee kuitenkin tulosta, joka näkyy bruttokansantuotteessa eli alemman tuottavuuden työ kannattaa tehdä työvoimatuella tai muulla. Myöskään sellaisia positiivisia seuraamuksia, kuin että työmarkkinakelpoisuus säilyy, ei huomioida. Näistä seuraamuksista on välillisesti seurauksia valtion talouteenkin. 


Tiainen pelkää nuorisotyöttömyyden jatkavan kasvuaan.

- Se säilyy korkeana. Kasvua uhkaavat aiheuttaa säästötoimet koulutukseen, koska koulutusmahdollisuudet vaihtoehtona työttömyydelle vähenevät, kertoo tilastoasiantuntija.

Liki 200 miljoonan euron leikkaukset

Yksi pidetty koulutusmahdollisuus on pätevöityminen oppisopimuksen kautta. Tänä vuonna yhä harvempi pääsee oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen, sillä valtio on leikannut rahoitusta kymmenillä miljoonilla euroilla muutamassa vuodessa.

Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkoja oli vuonna 2012 valtion talousarviossa noin 28 800 ja vuonna 2016 vastaavasti vajaat 21 300. 

Leikkauslinja jatkuu tulevina vuosina. 

– Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen reformilla tavoitellaan 190 miljoonan euron säästöä vuodesta 2017 lukien. Säästön kohdentuminen tarkentuu hallituksen seuraavassa kehyspäätöksessä huhtikuussa sekä vuoden 2017 talousarviossa, josta esitys valmistuu syksyllä, tiivistää opetusneuvos Mari Pastila-Eklund opetus- ja kulttuuriministeriöstä. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.