Nuorisotyöttömyys kurittaa ankarimmin Kymenlaaksoa

Ilman koulutuspaikkaa, tutkintoa tai työtä olevien nuorten määrä on hienoisessa laskussa, arvioi tutkija Pekka Myrskylä.

Pekka Myrskylän mukaan 16-29-vuotiaita syrjäytyneitä nuoria on tällä hetkellä runsaat 44 000 eli 3,7 prosenttia ikäluokasta. Pahimpina vuosina heidän osuutensa on ollut jopa yli 5 prosenttia.  

– Nuorisotakuu on varmaan hieman vaikuttanut, vaikka se ei toimikaan kattavasti ihan koko maassa. Kaikkein heikoimmilla ovat nuoret, joita on kiusattu ja jotka ovat arkoja. Heillä ei ole voimia mennä hakemaan nuorisotakuutakaan, nuorten syrjäytymistä tutkinut Myrskylä sanoo.  

Vähenemisestä huolimatta syrjäytyneitä nuoria on yhä paljon. Myrskylän mukaan pojista noin viidennes käy vain peruskoulun ja tytöistä hieman useampi kuin joka kymmenes.  

Vaikeaa on myös maahanmuuttajanuorilla. Myrskylän mukaan heillä on viisinkertainen riski joutua "hukkaan" verrattuna suomalaissyntyisiin ikätovereihinsa.  

Myrskylä huomauttaa, että koulutus on tärkein tie työmarkkinoille. Peruskoulun varaan jättäytyneen nuoren on lähes mahdotonta löytää työtä. Lisäksi työpaikkoja, joita voisi tehdä pelkän peruskoulutuksen varassa, on yhä vain vähemmän.  

– Perustyöpaikoista on kova kilpailu. Niitä havittelevat myös maahanmuuttajat ja opiskelijat, jotka tulevat kauppojen kassoille ja täyttämään hyllyjä.  

Nuorisotyöttömyys pahin Kymenlaaksossa


Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Suomessa oli helmikuussa liki 46 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Nuorisotyöttömyys on kasvanut liki kaikissa maakunnissa parin viime vuoden aikana.  

Pahin tilanne on rakennemuutoksen kurittamassa Kymenlaaksossa. Siellä työttömiä työnhakijoita alle 25-vuotiaista oli helmikuussa liki 24 prosenttia.  

Lähes yhtä korkea nuorisotyöttömyys oli Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla.   

Matalimmat nuorisotyöttömyysluvut löytyvät Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta. Siellä nuorisotyöttömyys on jopa yli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin pahimmilla alueilla.  

– Ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla työttömyysluvut ovat olleet aina alempana. Tätä on ihmetelty paljon. Jostain syystä näillä alueilla koulutus on parempaa ja työpaikoista on pystytty pitämään kiinni, kertoo tutkija Pekka Myrskylä.  

Hän on tutkinut muun muassa työttömyyden alueellisia eroja sekä nuorten syrjäytymistä.  

Lappi ja Kainuu ovat onnistuneet kääntämään nuorisotyöttömyyden lievään laskuun, osittain nuorisotakuun ansiosta. 

Nuorisotakuun ajatus on, että jokaiselle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 




Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.