Oikeusasiamies: Varusmiehiä potkittu armeijasta laittomasti

Apulaisoikeusasiamies Jukka Linstedtin mukaan upseerit pyytävät sotilaslääkäriä antamaan diagnoosin, jolla turvallisuusriskiksi arvioitu varusmies voidaan poistaa asepalveluksesta. Linstedtin saamien tietojen mukaan käytäntö on yleinen.

Varusmiehiä on joutunut ulos armeijasta laittomin tavoin. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin selvitysten perusteella varusmiesten esimiehet saattavat turvautua virheelliseen menettelyyn saadakseen esimerkiksi turvallisuusriskeiksi arvioimiaan varusmiehiä pois asepalveluksesta.

Käytännössä upseerit pyytävät sotilaslääkäriä antamaan diagnoosin, jossa varusmies todetaan sopimattomaksi asepalvelukseen, vaikka lääketieteellisiä perusteita lausunnolle ei ole. Toimintatapa on Lindstedtin saamien tietojen mukaan yleinen.

Asia kävi ilmi, kun apulaisoikeusasiamies tutki Porin prikaatin menettelyä huumerikoksesta epäillyn varusmiehen palveluksen keskeyttämisessä vuonna 2003. Tuolloin sotilaslääkäri kirjoitti upseereiden pyynnöstä varusmiehelle psykiatrisen diagnoosin, jonka perusteella mies ei kelvannut asepalvelukseen. Tosiasiassa diagnoosille ei ollut syitä.

Lääkäri toteutti upseerien tahdon

Lääkäri kirjasi varusmiehen sairaskertomukseen, ettei perustetta diagnoosiin ole ja ettei huumeiden käytöstäkään löytynyt näyttöä. Hän kuitenkin totesi, että niin sanottu E-luokitus on väistämätön upseereiden niin halutessa.

- Palveluksen jatkaminen voisi osoittautua hankalaksi, kun koko virkaketju kannattaa/esittää miestä prikaatista pois. Asianomainen itse kiistää kaikki epäilyt eikä edes usko syytteitä saavansa. Hän vastustaa ehdottomasti E-luokitusta, lääkäri kirjoitti.

Sittemmin varusmiehen rikossyyte hylättiin ja hän suoritti asevelvollisuutensa loppuun A-luokiteltuna.

Läntisen maanpuolustusalueen esikunta selitti apulaisoikeusasiamiehelle toimintaa sillä, että palvelusta ei nykylain mukaan voida keskeyttää muista kuin terveydellisistä syistä. Porin prikaatin tapaus oli maanpuolustusalueen mielestä esimerkki tilanteesta, jossa lääketieteelliseen perusteeseen on jouduttu turvautumaan muiden mahdollisuuksien puuttuessa.

Myös pääesikunta korosti, että varusmiehen palveluksen keskeyttäminen oli välttämätöntä turvallisuussyistä. Pääesikunnan mukaan tavoitteena oli suojella muita varusmiehiä huumeilta.

Uusi laki valmisteilla

Apulaisoikeusasiamies ymmärsi pääesikunnan näkökulman. Hänen mielestään turvallisuutta uhkaavan varusmiehen palveluksen keskeyttämiseen pitäisi kuitenkin löytyä myös muita konsteja. Perusteeton vetoaminen lääketieteellisiin syihin on Lindstedtin mukaan paitsi lainvastaista myös lääkäreiden kannalta kiusallista.

- Ei ole asianmukaista, että varusmiesten esimiehet yrittävät vaikuttaa sotilaslääkäreiden ratkaisuihin. Lääkärin kannalta on kohtuutonta ja ammattietiikan vastaista, jos hän kokee olevansa velvollinen huomioimaan myös muut kuin lääketieteelliset perusteet.

Lindstedt tähdentää myös, että varusmies voi tulla leimatuksi aiheetta.

Pääesikunta ja Porin prikaati säästyivät laillisuusvalvojan nuhteilta, sillä apulaisoikeusasiamies uskoo uuden asevelvollisuuslain korjaavan asian. Lakiesitys on valmisteltavana puolustusministeriössä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.