Oletko meluherkkä? Asunnon äänieristyksen voi pilata helposti

Yläkerran asukkaan kävely kuulostaa ukkosmyrskyltä ja asunnossa lorisee kuin yleisessä käymälässä aina, kun naapuri käväisee helpottamassa oloaan. Olet myös kuullut kaikki naapuriesi salaisuudet. Kuulostaako tutulta? Ei ihme, sillä ääneneristysongelmat kerrostaloissa ovat yleisiä talojen ikään katsomatta.

- Löytyy kyllä ihan laidasta laitaan. Melkein miltä tahansa aikakaudelta löytyy sekä erittäin hyviä että erittäin huonoja äänieristyksiä. Suoraan sodan jälkeen pula-aikana rakennetuissa taloissa on yleisesti enemmän ongelmia, koska silloin kaikki minimoitiin, akustiikka- ja äänieristysyritys Akukonin johtava konsultti Henrik Möller kertoo.

Myöskään Helimäki Akustikkojen toimitusjohtajan Heikki Helimäen mielestä rakennuksen äänieristystä ei voida arvioida rakennusvuoden mukaan.

- On aikamoinen kirjo erilaisia ratkaisuja. Niitä on itse asiassa paljon enemmän kuin ymmärretään. On yksittäisiä rakenteita, jotka ovat olleet huonoja, ja niillä on tehty tietty määrä asuntoja.

Helimäki mainitsee esimerkiksi Nilcon-laatan, josta on olemassa parempaa ja huonompaa versiota.

- Niissä oli tällaisia ohkaisia betonikuoria, jotka siirtävät ääntä kauhean tehokkaasti. Niitä kehitettiin jossakin vaiheessa, kun huomattiin, että ne ovat niin huonoja. Siitä on olemassa kahta versiota tuolla kentällä.

Useaa vanhaa rakennusta on myös laajennettu ja tehty monessa eri vaiheessa. Tämän vuoksi samassa rakennuksessakin saattaa olla merkittäviä eroja.

- Vanhoissa kohteissa tulee tyypillisesti kolme, jopa neljä täysin erilaista ratkaisua vastaan, Helimäki sanoo.

"Kananpaskaseinät" päästävät kaiken läpi

Myytti hyvästä rakentamisesta ja hyvästä äänieristyksestä ennen sotia rakennetuissa vanhoissa taloissa ei pidä Möllerin ja Helimäen mukaan välttämättä paikkaansa. Osa taloista on äänieristykseltään oikein hyviä ja osa taas erittäin huonoja.

- Kyllä ennen sotaakin rakennettiin sellaisia taloja, joissa oli niin sanotut kananpaskaseinät. Sinne oli laitettu kanaverkko ja sitten oli heitetty sinne ihan kaikkea, mitä löytyy työmaalta. Ja sitten toinen kanaverkko päälle, sitten rapataan seinä ja kyllä se on hieno, mutta ei se pidä ääntä juuri ollenkaan, Möller sanoo.

"Ei mitään niin uskomatonta ole, ettei sitä voisi rakennustyömaalla tapahtua."

Usein vanhojen talojen asunnot on aikojen saatossa jaettu pienemmiksi. Tällöin asuntojen väliin on monesti jäänyt todella huonosti ääntä eristäviä seinärakenteita.

- On myös tilanteita, että asuntojen välillä oli aiemmin tällainen kaksinkertainen kipsikuonaseinä, oli kaksi puoliskoa ja ilmaväli välissä. Se on itse asiassa yllättävän hyvä seinärakenne, jos se on tiivis. Mutta jos sinne joku innostuu laittamaan esimerkiksi kirjahyllyn ja vetää sen pitkällä pultilla kiinni, niin että se pultti meneekin sinne naapurin puolen seinäpuoliskoon, niin äänieristely heikkenee romahdusmaisesti. Nämä vanhat seinät saadaan kauhean pienillä toimenpiteillä pilattua, Helimäki harmittelee.

Myös vanhojen, vuosisadan alussa rakennettujen talojen lattiat saattavat eristää ääntä huonosti.

- Kaikkein vanhimmissa puukerrostaloissa, joita Suomesta löytyy, on puuvälipohja. Sen sekä ilma- että askeläänieristävyydet ovat tavallisesti aikamoisen heikkoja. Jos niitä halutaan korjata, niin se vaatii isoja toimenpiteitä, Helimäki kertoo.

Elementtitaloissa usein ongelmana ilmastointi

50-, 60- ja 70-luvuilla rakennetut ensimmäiset betonielementtitalot eivät ole välttämättä sen parempia.

- Betonielementtitaloissa, joissa esimerkiksi lämpöpattereita ei ole irrotettu mekaanisesti putkista, patterit toimivat iloisesti mikrofoneina ja kaiuttimina koko talon läpi, Möller sanoo.

Varhaisissa betonielementtitaloissa on myös usein ilmanvaihtojärjestelmät, joissa sama putki on haaroitettu eri asuntoihin pystysuunnassa. Näin ollen keittiöissä ja wc-tiloissa voi keskustella naapureiden kanssa ilman kuuluvuusongelmia.

Kaikki nykytalotkaan eivät ole hiljaisia

Ensimmäiset määräykset äänieristyksistä annettiin vuonna 1955. Sen jälkeen niitä on tiukennettu useaan otteeseen. Nykyiset asetukset astuivat voimaan 2000-luvun alussa.

Määräykset ovat siis olemassa, mutta siitä huolimatta monet uudet talot eivät niitä täytä.

"Äänieristys oli niin huono, että kun kaksi lapsiperhettä asui vierekkäin rivitalossa, riitti että yksi perhe luki iltasatua."

- Me teemme kontrollimittauksia lähes viikoittain erinäköisissä valmistuvissa kohteissa. Noin 10-20 prosentissa on jotain korjattavaa, Helimäki kertoo.

Tämä johtuu yleensä puutteellisista suunnitelmista tai rakennustyövaiheessa sattuneesta virheestä.

- Se on hirveän pienestä välillä kiinni. Siellä ei tarvitse olla kuin yksi ruuvi väärässä paikassa, niin joku saattaa mennä sen takia pilalle, Helimäki sanoo.

Möllerin mukaan huono äänieristys uusissa taloissa on usein kovan hintakilpailun tulosta.

- Kyllähän he tietävät, että miten se pitäisi tehdä. Mutta halvin tarjous voittaa, Möller harmittelee.

Möller tietää mistä puhuu, sillä hän on nähnyt kaikenlaista.

- Meillä on sellainen sanonta tässä meidän firmassa, että ei mitään niin uskomatonta ole, ettei sitä voisi rakennustyömaalla tapahtua, hän naurahtaa.

Näin kävi muun muassa erään 80-luvulla rakennetun rivitalon kohdalla.

- Eräs kollega kertoi minulle sellaisen tarinan, että hänen kaverinsa oli valittanut, että on hieman huono äänieristys. Kaverin mukaan äänieristys oli niin huono, että kun kaksi lapsiperhettä asui vierekkäin rivitalossa, riitti että yksi perhe luki iltasatua ja toisen ei tarvinnut lukea ollenkaan, koska kaikki kuului, Möller kertoo

Kun huonosti äänieristettyä asuntoa oli käyty katsomassa, lattian alta oli paljastunut yllätys:

- He ottivat jalkalistan pois ja huomasivat, että siellä oli kahden sentin rako betonielementin alla, koska sinne oli jäänyt yksi kivi. Kukaan ollut miettinyt sitä, että siinä oli kivi. He olivat vain laittaneet lattialistat ja tehneet muutokset ylempänä, kun yksi lattialista oli tullut väärän mittaiseksi. Kukaan ei ollut miettinyt, että pitäisikö tuo laittaa kiinni, Möller päivittelee.

Ihmisten melutietoisuus lisääntynyt

Helimäen mukaan ihmisten melutietoisuus on lisääntynyt. Osalle mikään hiljaisuustaso ei enää riitä.

- Tässä on sellainen ristiriita, että mitä hiljaisempia asuntoja me teemme sitä enemmän ihmiset kokevat niissä häiriötä, sillä silloin kaikki häiriöäänet rupeavat erottumaan.

Toisaalta myös mittausmääräykset eivät ole välttämättä aivan ajan tasalla.

- Määräykset ja se, miten mitataan askelääniä, eivät korreloi riittävän hyvin sen kanssa, mitä ihmiset kävelyllään aiheuttavat. Sen takia tässä on jo useampi vuosi puhuttu siitä, että määräyksiä pitäisi muuttaa. Todennäköisesti kolmen tai neljän vuoden sisällä meillä määräykset muuttuvat ja ruvetaan mittaamaan matalampia taajuuksia. Tänä päivänä virallinen mittausalue alkaa sadasta hertsistä ja ongelmataajuudet ovat sen alapuolella. Ne eivät tule näkyviin näissä mittauksissa, Helimäki sanoo.

Kerrostaloista ei joka tapauksessa koskaan pystytä tekemään täysin äänieristettyjä.

- Ääniongelmia ei ole, jos sinulla on oma talo ja naapuri asuu puolen kilometrin päässä. Silloin on erittäin hyvä äänieristys, Möller naurahtaa.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.