Opaskoiran hinta luovutushetkellä 50 000 euroa

Ensimmäiset opaskoirat tulivat Suomeen Ruotsista vuonna 1940, tähän mennessä koirakoulun kautta on luovutettu 1718 opaskoiraa. Tällä hetkellä työssä on 210 koiraa, reilut 20 näkövammaista jonottaa itselleen koiraa.

Koirat lain edessä

Opaskoira on näkövammaisen apuväline. Niitä kouluttaa Opaskoirakoulu, ja ne ovat käyttäjilleen täysin ilmaisia. Kulut katetaan verovaroin.

Avustajakoira on liikuntavammaisen auttaja. Niitä kouluttaa Axxell Utbildning Kemiössä. Avustajakoira on käyttäjälleen ilmainen, mutta koiran kuluista vastaa suurimmaksi osaksi käyttäjä. Toimintaa rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella ja lahjoituksilla.

Kuulokoira on kuulovammaisen auttaja. Koiran hankkii ja kouluttaa kuulovammainen itse. Hän saa ilmaista apua koulutukseen Kuulo- ja tukikoirayhdistykseltä. Toiminta on tähän asti rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella, mutta se loppuu tämän vuoden loppuun. Yhdistys selvittää, missä muodossa toimintaa pystytään jatkamaan rahoituksen loputtua.

Tukikoira voi olla esimerkiksi diabeetikon tai epileptikon apuna. Niiden tehtävät liittyvät sairauskohtauksen ennakointiin ja torjuntaan tai avun hälyttämiseen sairauskohtauksen yllättäessä. Kouluttamisessa auttaa Kuulo- ja tukikoirayhdistys.

Sekä opas-, avustaja- että kuulokoira ovat työtä tekeviä koiria, joita ei saa estää pääsemästä julkisiin kulneuvoihin, kauppoihin tai ravintoloihin. Työssä olevan koiran tunnistaa liivistä, jossa on selkeät merkit. Vain opaskoirilla on asema vammaisen apuvälineenä ja lain mukaan apuvälineet ovat aina käyttäjilleen ilmaisia. Avustajakoirat on tunnustettu apuvälineiksi asetustasolla, mutta sairaanhoitopiirit eivät asetusta noudata, jolloin kulut jäävät Invalidiliiton ja avustajakoirien käyttäjien maksettaviksi. Kuulokoiria ei katsota vammaisen apuvälineiksi, vaikka laki tunnustaa ne työtä tekeviksi koiriksi.

Työskentelevään koiraan eivät ulkopuoliset saisi kiinnittää mitään huomiota, ettei koiran työskentely häiriinny.

– Koira aloittaa työt 2-vuotiaana. Luovutushetkellä koira on tullut maksamaan noin 50 000 euroa, kertoo Opaskoirakoulun johtaja Riitta Liimatainen.

Opaskoirakoulu maksaa koiran kaikki kulut niin kauan kuin se on työssä, eli 12-vuotiaaksi asti, jos kaikki menee hyvin. Opaskoira on aina käyttäjälleen ilmainen, koska se on virallisesti hyväksytty vammaisen apuvälineeksi.

Työuransa jälkeen koirasta tulee eläkeläinen ja sen omistaja vastaa sen kaikista kuluista. Koiran työura on maksimissaan kymmenen vuotta. Ura voi jäädä lyhyemmäksikin esimerkiksi luonteen tai sairauden vuoksi. 

– Huolellisesta koulutuksesta ja testaamisesta huolimatta kaikki koirat eivät kykene hoitamaan työtään koko suunniteltua aikaa. Sellaista tapahtuu eikä sille voi mitään, sanoo Liimatainen.

Suomessa on noin 80 000 näkövammaista ja heistä 10 000 on täysin sokeita. Opaskoiria on kuitenkin työssä vain 210 eikä jonossakaan ole kuin parikymmentä. Koira - vaikka elävä olento onkin - luetaan apuvälineeksi eikä se sovellu kaikille, eivätkä kaikki eivät sellaista halua. 

– Etenkin ensimmäinen vuosi koiran kanssa on vaativa myös näkövammaiselle, joka koiran saa. Käytännössä elämä melkein pyörii koiran ympärillä, kuvailee Liimatainen koiraan sitoutumista. 

Opaskoirakoulun kouluttajat ratkaisevat, kenelle mikäkin koira menee. On tärkeää, että koira ja ihminen sopivat hyvin yhteen. Yksi tarvitsee energisemmän, toinen rauhallisemman koiran. Koira koulutetaan näkövammaiselle, mutta myös näkövammainen saa oppia koiran kanssa toimiseen. 

Koiraa haetaan oman alueen keskussairaalan silmäpolin kautta. Vaikka soveltuisi kuinka hyvin opaskoiran saajaksi on odotusaika väistämätön, mikä on tavallaan myös hyvä. 

- Koira vaatii sitoutumista eikä sitä pidäkään hankkia hetken mielijohteesta, sanoo Liimatainen. 

Vuosittain valmiita koiria luovutetaan työhön 20-30 kappaletta (viime vuonna 26). Palautuksia tulee vuosittain 1-2. Opaskoirakoulun mukaan palautusprosentti on hyväksyttävä, eikä palautettukaan koira mene hukkaan, vaan sille etsitään uusi isäntä tai emäntä.

Koira ei ole aina töissä. Sillä on myös vapaa-aikaa, jonka se itsekin hyvin tietää. Työssä ollessaan opaskoiralla on valjaat, mutta vapaa-ajalla se on niitä ilman. 

- Työskentelevän koiran rooliin kuuluu äärimmäinen rauhallisuus –  lähes flegmaattisuus, mutta vapaa-ajallaan se voi olla jopa riehakas. Rauhallisuus on opittua. Vapaa-aikansakin koira viettää näkövammaisen isäntänsä tai emäntänsä kanssa, kertoo Liimatainen.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.