Opintolainasta vastaaminen jää yhä useammin valtiolle

Valtio on joutunut vastaamaan yhä useamman opiskelijan opintolainoista. Suunta ei ole muuttunut talouslaman helpottumisen myötäkään, vaikka ongelma kolme vuotta sitten näytti jo helpottuvan. Viime vuosina valtion maksettaviksi jääneet opintolainat ovat olleet kuitenkin markkamäärältään entistä pienempiä.

Opiskelijoita luokassa


Opintolainaongelman hidas helpottuminen laman jälkeen ei Kelan tutkijan Pekka Ruotsalaisen mukaan ole suuri yllätys. Nuorten taloudellinen tilanne ei ole laman jälkeen vielä sanottavasti parantunut. Viime vuonna joka neljäs 15-24-vuotias oli työttömänä, kun vielä 1980 luvun lopulla tämän ikäluokan työttömyysaste oli alle seitsemän prosenttia.

Myös nuorten tulokehitys on ollut muihin ikäluokkiin verrattuna heikompaa ja tulotaso yhä lamavuosien tasolla. Ruotsalaisen mukaan opintolainaongelman ei voida olettaakaan pienenevän samaa vauhtia maan yleisen taloudellisen tilanteen paranemisen kanssa. Hänen mielestään on syytä jopa varautua siihen, että valtion takausvastuissa on siirrytty pysyvästi korkeammalle tasolle.

Lainaongelmaiset ovat yhä nuorempia

Opintolainojen maksuvaikeuksia on enemmän miehillä kuin naisilla. Iältään opintolainaongelmaiset ovat viime vuosina olleet entistä nuorempia ja heillä on takanaan entistä lyhyempi opiskelu-ura. Eräänä selityksenä tähän on pidetty opintojen keskeyttämisen yleistymistä.

Lainojen takaisinmaksu on erityisen hankalaa ammattioppilaitoksissa opiskelleille. Heitä on noin 40 prosenttia ongelmalainojen haltijoista ja heidän osuutensa on myös kasvanut viime vuosina. Ammattioppilaitoksissa opiskelua varten myönnetyistä opintolainoista noin neljä prosenttia ajautui valtion maksettavaksi vuonna 1997, kun kaikista opintolainoista valtion maksettavaksi päätyi prosentin verran.

Myös lukiolaisten lainanhoito-ongelmat ovat lisääntymässä. Tähän etsitään syytä mm. luokattomasta opetuksesta, joka on pidentänyt opiskeluaikaa.

Lainaa nostettu maksimimäärä


Tutkija Anna-Riitta Lehtinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta etsi tutkimuksessaan tunnusmerkkejä, jotka erottivat maksuvaikeuksissa olevia muista opintovelallisista. Sen lisäksi, että ongelmiin joutuneet olivat nuorempia ja lyhyemmän koulutuksen saaneita, he olivat työllistyneet heikommin kuin vertailuryhmään kuuluneet, joista suurin osa oli saanut työtä heti opintojen päättymisen jälkeen.

Ongelmaryhmässä opiskelumotivaatio oli heikompi ja opintojen viivästymistä oli enemmän kuin vertailuryhmässä. Ongelmaryhmässä työn ja opiskelun yhteensovittaminen oli ollut hankalaa ja toimeentulotukeen oli turvauduttu usein jo opiskeluaikana. Vaikka opinnot olivat kestäneet lyhyen aikaa, lainaa oli nostettu usein maksimimäärä. Kun lainojen takaisinmaksun aika koitti, rahat eivät riittäneetkään kaikkiin menoihin, jolloin yleensä mm. vuokra tai asuntolaina hoidettiin ennen opintolainaa.

Lehtisen mukaan joillekin myös opintotukiuudistus oli aiheuttanut epätietoisuutta lainojen hoitamisesta. Osa lainanottajista oli ollut myös hyvin nuoria lainasopimuksia tehdessään, eivätkä he ymmärtäneet, mihin he olivat sitoutuneet. Monilta puuttui myös suunnitelmallisuus, aktiivisuus sekä taito hoitaa omia asioitaan.

Opintolainoja perinnässä 770 miljoonaa markkaa

Valtion takausvastuu merkitsee sitä, että Kela maksaa maksamatta jääneet suoritukset lainan myöntäneelle pankille ja perii ne sitten opiskelijalta. Viime vuonna perinnässä oli jo 770 miljoonaa markkaa velkapääomaa sekä lisäksi korkoja 148 miljoonaa markkaa.

Keskimääräinen perittävä lainasaldo oli vähän yli 20000 markkaa. Lainoja perittiin viime vuonna noin 31000 velalliselta. Pääosa perittävistä lainoista on korkotuellisia lainoja, mutta myös markkinaehtoisia lainoja tulee perintään kaiken yhä enemmän.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.