Oppositio tyrmää opintotukiremontin

Opposition mielestä opintotukiuudistus vain lisäisi byrokratiaa. Hallituksen mukaan esitys parantaisi opiskelijoiden taloudellista asemaa ja kannustaisi valmistumaan nopeammin.

Eduskunta sai aikaan muhevan riidan, kun oppositio pääsi ruotimaan hallituksen esityksiä korkeakoulujen opiskeluaikojen rajoituksista ja opintotuen muutoksista. Oppositio tuomitsi ehdotukset monimutkaisiksi ja byrokraattisiksi, eikä niistä sen mielestä ole toivottua apua opiskelijoille.

Opetusministeri Tuula Haatainen ja kulttuuriministeri Tanja Karpela torjuivat arvostelun ja vakuuttivat, että tulossa on selvä parannus nykytilaan.

Hallitus houkuttelee korkeakoulujen opiskelijoita ottamaan lainaa sen sijaan, että opintoja pitkitetään tekemällä samaan aikaan työtä. Valtiontakauksen saa 300 euron lainalle kuukaudessa, kun enimmäislaina nyt on 220 euroa.

Jos opiskelija valmistuu määrätyssä ajassa, hän saa verovähennyksen kautta osan lainasta anteeksi. Velkaansa takaisin maksava saisi vähentää 30 prosenttia 2500 euron ylittävästä lainamäärästä. Vähennys tehtäisiin verosta enintään kymmenen vuoden aikana.

- Tavoitteena on vähentää tarpeetonta velanpelkoa, Karpela sanoi ja sai silmilleen vastalauseiden myrskyn opposition riveistä.

Kokoomuksen Suvi Lindén ei uskonut, että hallituksen malli riittää opintolainan saamiseksi houkuttelevammaksi. Kokoomuksen ehdotuksessa opintolainavähennys olisi 50 prosenttia lyhennyksen määrästä.

Vasemmisto-oppositio ja vihreät taas eivät pitäneet lainkaan siitä, että opintotukea rukataan enemmän lainapainotteiseksi. Outi Ojala sanoi, että opiskelijan valmistumista ajoissa tuettaisiin parhaiten parantamalla opiskeluaikaista tukea. Kokoomuksen anteliaamman verovähennysmallin Ojala tuomitsi edesvastuuttomaksi. Vasemmistoliitto on yleensäkin kavahtanut veronalennuksia, joiden se pelkää johtavan palvelujen karsimiseen.

Ministeri uskoo rajoituksen toimivan

Opetusministeri Haatainen joutui perustelemaan moneen otteeseen opintoaikojen rajaamista.

Korkeakoulututkinnoille säädetään tavoiteajat ja opiskelijan pitäisi valmistua yhden tai kahden vuoden kuluessa tavoiteajan päättymisen jälkeen. Opiskelija voisi saada vielä lisäaikaa, jos hänellä on esittää kelvollinen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi.

Haatainen vetosi omaan kokemukseensa. Hän uskoi, että olisi itse 1980-luvulla valmistunut 23 vuotta nopeammin, jos määräajat olisivat silloin olleet käytössä.

- Olisin säästynyt siitä henkisestä taakasta, kun pelkäsin, etten saa ikinä tutkintoa työn ja lasten ohessa kasaan, Haatainen totesi.

Vakuuttelu ei uponnut Vihreiden Kirsi Ojansuuhun.

- On merkillistä, että akateemisen vapauden rajoittamista ajaa opetusministeri, hän päivitteli.

Haatainen puolustautui, että muutoksella vahvistetaan opintojen suunnitelmallisuutta ja juuri sitä on peräänkuulutettu vuosia, kun opintojen venyminen on koettu ongelmaksi.

Ministerit toistensa hampaissa

Eduskunnan lehterillä keskustelua seuranneet opiskelijat saivat nähdä myös, miten entinen ja nykyinen hallituspuolue nokittelivat toisiaan hallitusten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.

Takavuosien kulttuuriministeri Lindén kertasi, mitä parannuksia opintotukeen tuli sinipunahallitusten aikana tehdyksi. Perään hän kiusasi Karpelaa muistuttamalla, miten tämä tuoreena ministerinä luopui kesken budjettineuvottelujen ajamasta opiskelijoiden ateriatuen korottamista.

Karpela vastasi puolestaan, että Paavo Lipposen hallituksen aikana suomalainen opintotuki putosi pohjoismaisessa vertailussa huonoimmalle tasolle.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.