Pääkaupunkiseudulle suunnitellaan yhteistä yleiskaavaa

Yhteisen yleiskaavan uskotaan lisäävän asuntoja pääkaupunkiseudulla. Tähän saakka tonteista ja kohtuuhintaisista asunnoista on ollut puutetta.

Pääkaupunkiseudun takkuavaa asuntorakentamista yritetään voidella vauhtiin taas uudella keinolla. Hallintoneuvos, selvitysmies Lauri Tarasti ehdottaa, että pääkaupunkiseudulle laadittaisiin yhteinen yleiskaava.

Käytännössä yhteisellä yleiskaavalla vaikutettaisiin muun muassa asuntotuotannon sijoittamiseen ja liikenneratkaisuihin koko pääkaupunkiseudulla. Yleiskaava määrää alueiden käytön pääperiaatteista, ja jos useammalla kunnalla on jollakin alueella yhteisiä päämääriä, yleiskaava voidaan laatia yhteisenä.

- Jo pitkän aikaa on tunnustettu, että pääkaupunkiseudun kunnissa tarvitaan maankäytön yhteistä suunnittelua. Paljon on tehty jo, mutta tämä olisi taas johdonmukainen askel eteenpäin, Tarasti perustelee.

Kaavaan kuuluisivat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Kaavan laatimisen aikataulu ja toteuttamistapa ovat Tarastin ehdotuksessa vielä auki. Joka tapauksessa kaavan voimaantuloon kuluisi vielä vuosia.

- Helsingissä on aika uusi yleiskaava, ja Vantaan yleiskaava ollaan juuri hyväksymässä. Tästä eteenpäin suunnittelun pitäisi kuitenkin alkaa yhteisesti, Tarasti sanoo.

Katse koko seutuun

Tarastin ehdotus yhteisestä yleiskaavasta sisältyy hänen tekemäänsä selvitykseen, joka luovutettiin asuntoministeri Jan Vapaavuorelle (kok.) tänään. Pääkaupunkiseudulla kaavoittamisen on koettu olevan hidasta, vaikka käyttämätöntä maata on runsaasti. Tämä on taas aiheuttanut tonttien ja kohtuuhintaisten asuntojen pulaa.

- On hirveän yleistä, että kaikki syyttävät tilanteesta toisiaan. Milloin ihmiset valittavat kaavoista liikaa ja milloin tontteja pantataan. Pääkaupunkiseutu pitää kuitenkin pystyä näkemään kokonaisuutena, ja tämä on looginen jatko siihen, millaisia yhteistyön muotoja jo on, Vapaavuori kommentoi.

Vaikka julkisuudessa ovat useimmin esillä tonttien ja asuntojen saamisen ongelmat, auttaisi yhteinen yleiskaava Tarastin mukaan muidenkin pulmien ratkaisemisessa.

- Asuntojen sijoittamisen lisäksi pohdittavaa on esimerkiksi jätehuolto ja yleensä ottaen maankäyttö kuten virkistysalueet. Niissä olisi paljonkin yhteistä pohdittavaa, hän sanoo.

Yhteisiä yleiskaavoja laadittu vain muutama

Kaavoituksen käsittelyajat laskuun

Ehdotuksessaan Tarasti puuttuu myös kuntalaisten kaavoituksesta saamaan tietoon sekä esittää valituslupajärjestelmän laajentamista ja poikkeusluvan myöntämisen helpottamista.

Esimerkiksi jos kunnan rakennusvalvonnasta vastaava voisi myöntää rakennuslupaan poikkeuksen nykyistä useammin, se voisi lyhentää kaavoituksen käsittelyaikoja jopa puolella vuodella. Nykyisin suurimmissa kaupungeissa kaavoitus kestää 5-23 kuukautta.

Kaavoista tehtävien valitusten määrä voisi Tarastin mukaan taas vähetä, jos kunnalla olisi velvollisuus antaa jokaiseen kaavaan koskevaan muistutukseen vastaus. Nykyisin vastauksen saa vain, jos sitä pyytää.

Tarastin työ oli jatkoa ns. tonttityöryhmän työlle, joka antoi mietintönsä viime talvena.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.