Pääministerin erityisedustaja kriittisenä pakolaiskriisin syistä: "Me jätimme nämä ihmiset oman onnensa nojaan"

Pääministerin erityisedustajan Antti Pentikäisen mukaan Suomi voisi toimia avainasemassa Lähi-idän kriisin ratkaisussa ja Syyrian rauhanneuvotteluissa. Meillä on kunniakas rauhanvälitysperinne, sitä ei saa unohtaa, Pentikäinen sanoo MTV Uutisille.

Kuka?

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) nimesi syyskuun alussa Kirkon Ulkomaanavun virkavapaalla oleva toiminnanjohtajaa Antti Pentikäisen erityisedustajakseen Välimeren pakolaiskriisissä.

– Kyseessä on luottamustehtävä. Erityisedustaja voi tarvittaessa edustaa pääministeriä, mutta käytännössä kyse on taustatyöstä, Pentikäinen kertoo.

Neuvonannosta Pentikäisellä on kokemusta, sillä hän toimi presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana ja myös työskenteli tämän Crisis Management Iniative-järjestössä.

Pentikäinen on seurannut Välimeren pakolaiskriisiä New Yorkista. Hän työskentelee siellä tällä hetkellä YK:n rauhanvälitysverkoston johdossa.

2010-luvun alussa Arabimaissa kuohui. Tunisian vallankumouksesta alkoi Arabikevääksi kutsuttu kansannousujen kierre. Myös Syyriassa lähdettiin kaduille, ja silloin länsimaiden olisi Antti Pentikäisen mukaan pitänyt toimia. Hän sanoo, etteivät Yhdysvallat ja EU pysyneet arvoilleen uskollisina.

– Vertaan pakolaiskriisiä Arabikevään jälkeiseen länsimaiden politiikkaan. Silloin satoja tuhansia osoitti mieltä Aleppon kaduilla demokratian puolesta ja se on päätynyt tällaiseen murhenäytelmään. Se johtuu osin siitä, että me jätimme nämä ihmiset oman onnensa nojaan.

– Arabikevät oli meidän ikäpolven suuri mahdollisuus Berliinin muurin murtumisen jälkeen.

Pentikäisen mukaan pakolaiskriisi voi olla vaikutuksiltaan yhtälailla tuhoisa, mikäli länsimaat eivät ymmärrän kriisin syitä.

– Mielestäni Yhdysvaltojen ja Euroopan pitää tulla yhteen tarjoamaan Lähi-idän maille uusi tulevaisuus.

EU:n pitää myöntää virheensä

Pentikäisen mukaan pakolaiskriisi on osoittanut sen, etteivät EU:n päätöksentekoelimet ole kykeneviä tämän mittakaavan kriisin hoitamiseen. Hän pitää EU:ta ulkopoliittisena kääpiönä, jolla ei ole ollut linjaa eikä näkemystä siitä, miten vahva rauhansovitteluagenda eri toimijoiden kuten EU:n, YK:n ja Yhdysvaltojen kanssa luodaan.

– EU ei voi katsoa enää sivusta.

– EU:n pitäisi rehellisesti arvioida näitä pakolaisvirtoja ja tunnustaa, että emme ole toimineet tässä kovin hyvin. Todennäköisesti EU:n pitää myös saada UNHCR:n apua rajaleirien pystyttämiseen ja UNHCR on kärsinyt valtavasta rahoituspulasta. Leikkaukset vaikuttavat kriisiin hyvin nopeasti.

Emme saa unohtaa sitä, että meillä on erittäin kunniakas rauhanvälitysperinne.

Pentikäinen pitää huolestuttavana raja-aitojen rakentamista pakolaisvirtojen pysäyttämiseksi. EU:lla pitää olla rajat ja rajaliikenteen järjestys on Pentikäisestä tärkeää. Aitojen rakentaminen ei kuitenkaan pyri ratkaisemaan ongelmaa, vaan sen lieveilmiötä.

– Pakolaisvirta tulee siirtymään siten nyt esimerkiksi Bulgariaan ja sen jälkeen Valko-Venäjälle ja Baltiaan ja ehkä myös Venäjän kautta Suomeen. Jos ihmiset kokevat, ettei heillä ole tulevaisuutta tällä alueella, he löytävät kyllä keinon jatkaa matkaansa.

– Kannattaisi pyrkiä ratkaisemaan ne ongelmat siellä ennen kuin tarvitsee rakentaa esimerkiksi Suomen itärajalle muuri.

Aikaa ei ole hukattavaksi.

– Lisäksi pitää varautua talven tuloon. Nyt alkaa olla kiire asioiden saattamiseksi kuntoon ettei ihmishenkiä menetetä lisää.


Pentikäinen myös painottaa nopeaa kotouttamista. Hän on tutustunut pakolaisten kotouttamiseen Yhdysvalloissa, jossa tavoitteena on saada pakolaiset töihin puolen vuoden sisällä maahantulosta. Myös Suomessa pitäisi pyrkiä tähän. Hän myös sanoo, että Suomen on pohdittava perheenyhdistämislainsäädäntöämme.

– Meidän täytyy pohtia, ymmärrämmekö me todella mitä tarkoittaa elämä kaukaisessa maassa ilman omaa perhettä.

Syyrian sodan jatkuminen ei ole syyrialaisten syy

Pentikäisen mukaan yksi keskeisimmistä ongelmista on se, että Syyrian sotaa tuetaan aseistamalla ja rahoittamalla sitä maan rajojen ulkopuolella. Syyrian sodan jatkuminen ei ole syyrialaisten syy, hän sanoo.

– Syyrian sotaa rahoittavien tulisi nähdä, ettei tämä sota toimi heidän intressiensä mukaisesti. Iranin ydinsopimus voisi avata dialogipintaa sunni- ja shiiamuslimien sisäisen konfliktin ratkaisuun.

Syyrian sodassa taistelevaa Basharin hallinnon joukkoja tukevat Iran, Venäjä ja Libanonissa toimiva Hizbollah-liike. Opposition takana on myös iso joukko maita, kuten Yhdysvallat ja moni sen länsiliittolainen, Turkki ja Persianlahden arabimaita kuten Saudi-Arabia. 

Syyrian sisällissodassa on kuollut noin 250 000 ihmistä ja noin neljä miljoonaa on joutunut jättämään kotimaansa. Apua tarvitsevia on Isisin valtaamassa maassa valtavasti. 

Pentikäinen on kuitenkin optimistinen. Hän myös pitää mahdollisina, että Suomi voisi nousta rauhanneuvotteluiden keskiöön.

– Suomi kuten muutkin EU-maat yrittää selviytyä tässä pakolaiskriisissä, mutta emme saa unohtaa sitä, että meillä on erittäin kunniakas rauhanvälitysperinne.

– Yksi ajatus, jota olen ryhtynyt testaamaan ja kehittämään päättäjien kanssa on, voisiko Suomi samaan tapaan kuin kylmän sodan aikana ETYK-prosessin yhteydessä viedä eteenpäin Lähi-idän tilanteen ratkaisua.

Rauhanneuvotteluiden lisäksi Pentikäisen mukaan olisi tärkeää luoda taloudellinen tuki, jonka pohjalta maat voisivat lähteä rakentamaan tulevaisuuttaan. Se olisi myös yhteinen kannustin. Ensisijaisen tärkeää Syyriassa olisi saada aikaan tulitauko.

Vaikka tilanne Syyriassa on lohduton, Pentikäinen jaksaa uskoa ratkaisuun. Se on hänelle ainoa vaihtoehto.

– Jos miettii niiden ihmisten kannalta, jotka elävät siellä konfliktin keskellä, ajatus siitä, ettei sille voisi tehdä mitään, on täysin mielipuolinen. Se tekisi hulluksi. En voi ajatella millään muulla tavalla.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.