Pääsiäissuosikki iskee nyt ympäri vuoden

Lampaan kysyntä on noussut. Suomalaiset syövät nyt 1,6 miljoonaa kiloa karitsanlihaa ja 2,0 miljoonaa kiloa lampaanlihaa vuodessa. Kysynnän kasvu näkyy myös tuotantopuolella. Lammastilojen määrä on noussut, kun maatalousyrittäjien mielenkiinto lammasta kohtaan on lisääntynyt.

–Lammas tuotantosuuntana on tällä hetkellä nouseva. Jonkin verran on myös on myös niitä, jotka vaihtaa esimerkiksi sikapuolelta lammaspuolelle, kertoo lammastilan emäntä Katja Sihvonen Tammelan Portaan kylästä.

Katja Sihvonen ja Hannu-Pekka Syrjälä hoitavat lampaitaan keskellä hämäläistä perinnemaisemaa. Lammastilan kiireisin sesonki on käsillä nyt, kun karitsoimisen on määrä alkaa.

–Karitsoinnit alkaa meillä huhtikuussa ja kestävät toukokuun lopulle. Käytännössä me valvomme sitten yötä päivää. Isännän kanssa on vuorot jaettu, kertoo Sihvonen.

Tilastojen mukaan uuhi saa 1,7 karitsaa, mutta Syrjälän lammastilalla odotetaan tätä korkeampaa lukemaa.

–Jalostustyötä on tehty, sanoo isäntä Hannu-Pekka Syrjälä.

Emolampaita on Syrjälässä 350 kappaletta, eli iloisia perhetapahtumia on odotettavissa vähintään 350 kertaa 1,7. Tämän jutun kirjoittamisen alkuun mennessä yhtään karitsaa ei ollut vielä syntynyt, mutta uuhirouvat olivat hyvin pyöreässä kunnossa. Karitsoja on lupa odottaa millä hetkellä hyvänsä.

Lampaat ansaitsevat isäntäväelleen villoilla ja tekemällä maisemanhoitotyötä. Suurin tuloerä on kuitenkin liha. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan lampaanlihan ja karitsanlihan kysyntä on noussut ja suomalaiset ovat oppineet syömään lammasta muulloinkin kuin pääsiäisenä. Tämä näkyy myös yksittäisillä tiloilla.

–Itse asiassa joulusta on tullut merkittävä. Meiltäkin menee palvattuja viuluja joulupöytään, ja asiakkaat käyttävät karitsaa ihan ympärivuotisesti. Kesällä sitä on grillissä, talvella tehdään haudutettuja ruokia ja pääsiäisenä syödään perinteinen viulu, kuvailee Katja Sihvonen asiakkaitaan.

Ei märän lapasen makua

Noin puolet Syrjälän lammastilan lihantuotannosta myydään tilalta suoraan kuluttajille. 

–Suoramyyntiasiakkaiden määrä on kasvanut puolella viime syksystä, kertoo Sihvonen.

–Suoramyynti ja kauppojen kautta myyminen eivät sulje toisiaan pois. Kaupoista hakevat yleensä ne, joilla ei ole mahdollisuutta pakastaa suurta määrää. Suoramyyntiasiakkaalla on se iso pakastin, kuvailee Sihvonen.

Vanhat ja piintyneet ajatukset lampaanlihasta ja märän villasukan mausta eivät ole tätä päivää.

–Ennen kun lammas eli 12 vuotta ja laitettiin sitten pataan, niin johan se maistui villasukalta. Nykykaritsa elää melkein koko elämänsä laitumella nurmea ja apilaa syöden. Se teurastetaan alle vuoden vanhana ja lihan maku on aivan toinen, kuvailee Sihvonen.

–Ennen minäkään en syönyt lammasta juuri tuon villasukkamaun vuoksi, mutta alettuamme kasvattaa niitä, tiedän paremmin, nauraa Katja Sihvonen ja vakuuttaa, ettei ole jäävi arvioimaan lihan makua.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.