Päästäänkö kurkkudirektiivi-vitsistä ikinä eroon?

Sana direktiivi tuo mieleen kurkun käyryyssäädöksen ja tervanpolttokiellon. EU:n mukaan direktiiveillä ei kuitenkaan kiusata, vaan parannetaan ja yhdenmukaistetaan lakeja. Pikkutarkat direktiivit ovat kuitenkin syöpyneet ihmisten mieliin.

Kun keskustellaan direktiiveistä, joku mainitsee lähes poikkeuksetta kurkkudirektiivin. Toinen vaihtoehto on vitsailla tervanpolttokiellosta tai kuvitella grillauskieltoa. Direktiivitarinat ovat osin tosia, osin legendoja. Esimerkiksi tervanpolttokiellosta jupistiin Suomessa jokunen vuosi sitten, mutta se - kuten myös grillauskielto - olivat puhtaita uutisankkoja.

Suomen EU-edustuston lehdistöneuvos Jussi Seppälä puolustaa kurkkudirektiiviä ja ihmettelee sen valtavan huonoa mainetta:

- Se on vastoin mainettaan aika hyvä direktiivi. Kurkuntuottajia on tietääkseni kismittänyt tämä huono maine. Heidän mielestään oli hyvä asia, että sovittiin, minkä muotoisia kurkut saavat olla - tällöin tiedettiin, kuinka paljon kurkkuja mahtuu esimerkiksi yhteen laatikkoon.

Kurkkudirektiivi kuitenkin kääntyi niin suureksi vitsiksi, että EU päätti luopua siitä viime kesällä. Samaan aikaan ulkonäkövaatimukset poistuivat myös esimerkiksi porkkanalta, sipulilta ja kaalilta. Tarkkailuun jäivät kuitenkin muun muassa mansikat, omenat ja tomaatit.

Jäsenmaiden väännettävä lainsäädäntö EU-muottiin

Harva suomalaisista kuitenkaan tuntuu tietävän, mikä merkitys direktiiveillä tosiasiassa on. Jokainen EU-maa joutuu Unionin jäsenyyttä hakiessaan vääntämään oman lainsäädäntönsä EU-muottiin. Sama vääntö oli edessä myös Suomella vuonna 1995. Suomen osalta suurin muutostyö tehtiin kuitenkin jo silloin, kun Suomesta tuli ETA-maa.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen oli keskeinen neuvottelija silloin, kun Suomi 15 vuotta sitten liittyi Unioniin. Salolainen myöntää, että osa direktiiveistä on kääntynyt vitseiksi:

- Kun on kyse isosta organisaatiosta, niin aina siellä jotain humorististakin sattuu. Nämä huvittavat pikkujutut nousevat aina otsikoihin ja saavat julkisuutta, hän sanoo ja samaan hengenvetoon toivoo, että suomalaiset lukisivat ja opiskelisivat enemmän EU-asioita.

Euroopan komissio haistelee ilmaa koko ajan ja miettii, minkälaisia uusia direktiivejä voisi kehittää. Seppälän mukaan direktiivien tarkoituksena on parantaa eurooppalaisten hyvinvointia: kehittää tasa-arvoa ja taloutta, parantaa matkailua ja työvoiman sekä opiskelun liikkuvuutta. EU-maiden lainsäädännöt ovat hyvin samannäköisiä juuri direktiivien takia.

"Suomi on liian kiltti EU-mallioppilas"

Kurkkudirektiivin lisäksi EU-kahvipöytäkeskusteluissa nousee usein pintaan ärsytys siitä, että Suomi on liian kiltti. Lehdistöneuvos Seppälä kertoo kuulevansa usein sadattelua siitä, että Suomi on mallioppilas, joka tottelee joka ikistä EU-lakia.

- Se ei pidä paikkaansa. 27 jäsenmaan joukossa Suomi ei todellakaan ole kärjessä tottelevaisuustilastoissa, vaan edeltämme löytyy muun muassa Etelä-Euroopan maita kuten Espanja, jota ihan suotta morkataan lakien piittaamattomuudesta, Seppälä sanoo.

Hänen mukaansa toinen usein kuultu hokema kuuluu näin: "siellä Brysselissä päätetään sitä ja tätä, ja pieni Suomi joutuu vikisten toteuttamaan päätöksiä". Seppälä torppaa tämänkin syytöksen:

- Täällä Brysselissä ei tehdä yhtäkään sellaista päätöstä, jossa Suomi ei olisi ihan täysipainoisesti mukana alusta asti. Hokema Bryssel sitä ja Bryssel tätä ei oikein istu, koska me olemme siellä Brysselissä mukana.

Juttu on osa MTV:n uutisten viikolla 8 julkaistavaa EU-juttusarjaa

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.