Päästöt Itämereen vähenevät

Itämeren typpi- ja fosforipäästöt ovat jatkaneet laskuaan. Tukholman yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreet laskelmat kertovat, että tällä vuosikymmenellä Itämereen tulevat fosforipäästöt ovat laskeneet 3000 tonnia ja typpipäästöt 50 000 tonnia. Päästövähennykset ovat muun muassa parantuneen jätevesien puhdistuksen ansiota. Puolaan ja Baltian maihin on niiden EU: iin liittymisen jälkeen rakennettu uusia tehokkaita jätevedenpuhdistamoja.

- Positiivista uusissa kuormitusluvuissa on erityisesti se, että uusissa EU:n jäsenvaltioissa toteutettujen päästövähennysten vaikutukset näkyvät näin pian. Se toimii toivottavasti muillekin maille kannustimena toteuttaa suunnitellut päästövähennykset nopeassa aikataulussa ja taantumasta huolimatta, toivoo limnologi Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Tanskassa on onnistuttu myös vähentämään maatalouden typpipäästöjä parantamalla lannan käsittelyä.

- Tämä Tanskan esimerkki osoittaa, että maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen on mahdollista. Meillä Suomessa vähentynyt lannoitteiden käyttö ei ole näkynyt kuormituksen alenemisena. Toivottavasti niin Suomi kuin muutkin maat ottavat oppia Tanskasta ja jatkavat ponnisteluja maatalouden päästöjen vähentämiseksi, sanoo Knuuttila.

Suomenlahden tila kohenee

Itämereen tulevat fosfori- ja typpimäärät ovat olleet laskussa jo vuodesta 1990 lähtien. Lähivuosina päästöjen odotetaan edelleen laskevan erityisesti Puolassa ja Venäjällä. Pietarin jätevesien tehostuva puhdistus alentaa lähivuosina Suomenlahden fosforikuormaa lähes 30 prosentilla.

- Suomenlahdella Pietarin jätevesien puhdistuminen näkyy jo viidessä vuodessa levien vähenemisenä. Jos Pietarin jätevedenpuhdistus saadaan kuntoon vuonna 2012, jo vuonna 2017 pitäisi levämäärien pienentyä, arvioi Seppo Knuuttila.

Ravinnepäästöjen väheneminen ei vielä ole merkittävästi parantanut Itämeren tilaa. Muutos näkyy lähinnä siinä, että Itämeren levämäärien kasvu on taittunut.

- Voimakkaampaa meren tilan paranemista joudutaan odottamaan vielä vuosia tai vuosikymmeniä merialueesta riippuen. Itämeren veden hitaan vaihtuvuuden takia alentuneet päästöt näkyvät vasta viipeellä. Suomen rannikkovesien tilaan puolestaan vaikuttaa oman maataloutemme ravinnepäästöjen kehitys, selittää Knuuttila.

Itämeren maat sopivat vuonna 2007 kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista hyväksyessään Itämeren toimintaohjelman. Tavoitteena on vähentää fosforipäästöjä 15 000 tonnia ja typpipäästöjä 135 000 tonnia vuoteen 2021 mennessä. Fosforin vähennystavoitteesta on jo saavutettu 20 prosenttia ja typen vähennystavoitteesta 40 prosenttia.

- Jotta Itämeri olisi oleellisesti nykyistä paremmassa kunnossa vuonna 2021, päästövähennykset pitää saada kokonaan toteutettua. Tavoitteiden saavuttaminen on erityisen vaikeaa maataloudelle kaikissa rantavaltioissa - varsinkin kun ilmastonmuutos uhkaa lisätä ravinnevalumia pelloilta, varoittaa Seppo Knuuttila.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.