Pääsykoeuudistuksen vaikutus valmennuskursseihin: "Kilpailu siirtyy nuorempiin ikäryhmiin"

Ulkolukuun perustuvista korkeakoulun pääsykokeista luopuminen aiheuttaisi muutoksia myös valmennuskurssien tarjonnassa. Alan suurimman toimijan toimitusjohtaja uskoo, että kilpailu tulee siirtymään nuorempiin ikäryhmiin.

Kalle Kahanpää viettää ansaittua lepohetkeä auringossa. Kauppakorkeakoulun pääsykoekirjat ovat tulleet viime aikoina tutuiksi. Kevään ylioppilaan mielestä ulkolukuun perustuvista pääsykokeista voidaan hyvin luopua.

– Minun mielestäni se kuulostaa ihan hyvältä ajatukselta. Pääsykokeissa tulisi enemmän painottaa soveltuvuutta, kykyjä ja taitoja eikä sitä, miten hyvin oppii asioita ulkoa, Kahanpää sanoo.

Nykymuotoisista pääsykokeista luopumista on perusteltu sillä, että tuplakokeet rasittavat abiturientteja liikaa.

– Kieltämättä varsinkin nyt, kun kevät tuli aikaisin ja on hyvät säät, niin kyllä se on aika puuduttavaa istua monta kuukautta kirjastossa. Se vie paljon energiaa.

Valmennuskurssit hintavia

Pääsykokeisiin Kalle ottaa vauhtia valmennuskurssilta. Kurssin hinta on noin 1800 euroa.

– Siellä tulee esille asioita, joista on varmasti paljon hyötyä pääsykokeessa. Samalla se asettaa hakijoita eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua niihin, Kalle pohtii.

Samoilla linjoilla on Peppi Kinnunen, joka hakee lääketieteelliseen toista kertaa.

– Lääketieteellisen valmennuskurssin hinta on noin kolme tonnia. Se on iso summa. Tuntuu tosi ikävältä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä tällaiselle valmennuskurssille, Kinnunen sanoo.

 Valmennusta lukion aloittaville

 Valmennuskeskuksessa pohdittiin tänään jo tulevaa. Valmennuskurssit ovat alan suurimmalle toimijalle tärkeä tulolähde. Tänä vuonna kurssilaisia on 5000.

Mitä ulkolukuun perustuvien pääsykokeiden lopettaminen tarkoittaa bisneksen kannalta?

– Varmaan tämä tarkoittaisi sitä, että kilpailu siirtyy nuorempiin ikäluokkiin. Lukion ensimmäisellä pitää tietää, mitkä ovat ainevalinnat tai jopa aikaisemmin ja menestyä lukiossa kaikissa tenttitilanteissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että valmennuksen tarvetta olisi yhä nuoremmilla, mikä ei kyllä ole toivottava tilanne, sanoo Valmennuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Nousiainen.

Nykyinen pääsykoekäytäntö valmentaa nuoria Nousiaisen mielestä tulevaan. 

– Niiden kahden kuukauden aikana, jolloin valmistautuu valintakokeeseen, näkee, onko esimerkiksi oikeustiede oma juttu eikä sitten vaikka vasta kahden vuoden opintojen jälkeen.

Ylioppilaskokeessakin parantamisen varaa

Janne Nousiaisen kanta on selvä. Ylioppilaskokeesta luopuminen olisi järkevämpi ratkaisu, mikäli toisesta kokeesta pitää luopua.

– Ylioppilaskirjoitusten vahva painottaminen johtaa siihen, että sieltä jäävät pois ei niin hyvin lukiossa menestyneet. Huippuoppilaat ja kympin tytöt kansoittaisivat nämä paikat, Nousiainen uskoo.

Nuoret suhtautuvat ylioppilaskokeeseen jonkin verran suopeammin, mutta näkevät siinäkin parantamisen varaa.

– Siinä on paljon hyviä piirteitä ja se mittaa hyvin tiettyjä asioita. Tosin siinäkin voisi painottaa muitakin kykyjä ja soveltuvuutta enemmän kuin ulkoa opettelua, Kalle Kahanpää pohtii.

– Omasta mielestäni ylioppilaskoe on ehkä vähän huono konsepti. Se mittaa kyllä sitä, mitä osaa, mutta luku painottuu abivuoteen. Parasta olisi muuttaa pääsykoesysteemiä jollain tapaa ja vähentää ylioppilaskirjoituksen merkitystä, Peppi Kinnunen lisää.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.