Paavo Lipponen: Pakkoruotsikeskustelu kertoo henkisestä taantumasta

Ruotsin kielen aseman puolesta puhuva Paavo Lipponen sanoo pakkoruotsikeskustelun ja negatiivisen asenteen ruotsinkielisiä kohtaan kertovan henkisestä taantumasta Suomessa.

50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta kouluista on menossa eduskunnan käsittelyyn tänä syksynä.

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkoston Svenska Nu:n puheenjohtaja Paavo Lipponen ei usko ruotsin muuttuvan kouluissa vapaaehtoiseksi jatkossakaan.

– Ruotsin kielen asema säilyy kouluissa, sillä siihen ovat sitoutuneet kaikki vastuuntuntoiset puolueet. Ruotsin kieleen ja suomenruotsalaiseen vähemmistöön haluavat päästä kiinni populistit, jotka uskottelevat, että siinä on ratkaisu maamme ongelmiin, Lipponen sanoo MTV3 Uutisille.

Nykyään harvakseltaan medialle kommentoiva Lipponen on erityisen pahoillaan Suomessa asuvien ruotsinkielisten kohtelusta. MTV3 Uutisten lukijan kertoma esimerkki on karu.

– Puhuin raitiovaunussa puhelimeen kotimatkalla töistä. Äidinkielelläni (ruotsiksi). Penkkini takaa kuulen: "50 000 ääntä ja te paskiaiset lennätte pian Ruotsiin." Ja tämä oli salonkikelpoinen sensurointi huudosta.

– Kysymys on laajemmasta henkisen taantuman ilmiöstä Suomessa, Lipponen kommentoi esimerkkiä.

Lipposen mukaan ruotsin kielen osaaminen antaa nuorille paremmat eväät sekä opiskella että tehdä töitä kotimaassa ja muissa Pohjoismaissa.

"Valinnaisuus ei toimi"

Eläkkeellä oleva entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ei näe realistisena vaihtoehtona sitä, että ruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi ja sen sijaan nuoret lisäisivät esimerkiksi espanjan, saksan tai venäjän opiskelua.

– Se on toiveajattelua. Valinnaisuus on johtanut siihen, että kouluissa opiskellaan entistä vähemmän kieliä. Todennäköinen seuraus on, että mitään muuta kieltä ei sitten valittaisi tilalle.

Lipposen mielestä Suomen kouluissa pitää nimenomaan painottaa ruotsin kielen opiskelua enemmän kuin esimerkiksi saksan, espanjan tai venäjän opiskelua.

– Maailmankulttuurissa me kuulumme Pohjoismaihin. Suomi on kaksikielinen maa, ja meidän kulttuuriimme kuuluu ruotsin kieli, jota ilman olisimme köyhempiä, Lipponen toteaa.

"Savolaiset parhaita oppimaan muita kieliä"

Lipponen ei pidä siitä, että ruotsin kielen asemasta puhuttaessa Suomi jaetaan eri alueisiin sillä perusteella missä ruotsia tarvitaan ja missä ei.

Savossa kasvanut Lipponen tuntee ruotsin kielen läheiseksi, vaikka kieltä ei Savon arjessa pahemmin kuule.

– Savolaisilla on parhaat edellytykset oppia muita kieliä. Siellä myös arvostetaan sivistystä yleensä. On väärin nähdä ruotsin kielen asema alueellisena kysymyksenä. Itäsuomalaisilla nuorilla pitää olla edellytykset työllistyä valtakunnallisilla ja pohjoismaisilla työmarkkinoilla sekä opiskella muissa pohjoismaissa, Lipponen sanoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.