Päivi-haukka päätyi jälleen Etelä-Afrikkaan

MTV Uutisten kummilintu, mehiläishaukka Päivi, on jo toistamiseen päätynyt Etelä-Afrikkaan talvehtimaan. Tällä hetkellä Päivi on vielä 200 kilometriä pohjoisempana kuin viime talvena, lähellä Delmas-nimistä paikkaa ja alle 50 kilometrin päässä Johannesburgista. 


- Päivi on nyt melkoisen urbaanissa ympäristössä. Siellä on pieniä puuryhmiä viljelysten keskellä, mutta ei kunnon metsää. Ympäristö ei ole tyypillinen mehiläishaukoille, koska ne viihtyvät nimenomaan metsissä. Saattaa tosin olla, että Päivi-haukka vielä jatkaa matkaansa, arvioi mehiläishaukka-projektia johtava dosentti Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Noviasta.

Uskalias ja moderni lintu

Päivi on matkannut jälleen kauemmas etelään kuin yksikään muu satelliittilähettimellä varustettu suomalainen mehiläishaukka tänä syksynä. Jo viime vuonna Päivi-haukka teki suomalaisten mehiläishaukkojen epävirallisen ennätyksen lentämällä Etelä-Afrikkaan talvehtimaan. Yleensä mehiläishaukat talvehtivat päiväntasaajan tienoilla Afrikan sademetsävyöhykkeellä.


- On siellä toki muitakin mehiläishaukkoja kuin Päivi, mutta siitä ei ole tietoa, mistä ne ovat peräisin. Tuntuu kuitenkin olevan jonkinlainen trendi, että mehiläishaukkojen määrä Etelä-Afrikassa lisääntyy, kertoo Byholm.

Sitä ei tarkkaan tiedetä, miksi Päivi-haukka viihtyy talvisin juuri Etelä-Afrikassa.
- Aiemmin arvelin, että selitys on geneettinen ja tieto talvehtimispaikasta on periytynyt Päivin vanhemmilta. Nyt uskon, että se on vain osaselitys. Siinä saattaa olla mukana oppimistakin. Kenties Päivi-haukka on uskalias tai seikkailunhaluinen, eksyi vahingossa tuolle seudulle nuorempana ja havaitsi sen hyväksi paikaksi, aprikoi Patrik Byholm. 


Voi olla, että mehiläishaukat etsivät uusia talvehtimisalueita.
- Se, että mehiläishaukkojen määrä on lisääntynyt Etelä-Afrikassa, voi kertoa siitä, että lintujen perinteiset talvehtimisalueet ovat muuttumassa tai häviämässä. Päivi-haukka edustaa kenties modernia sukupolvea ja on edelläkävijä talvehtimisalueen valinnassa, pohtii Byholm.

Mehiläishaukkojen muuttoreitit vaihtelevat

Päivi-haukan reitti etelään poikkesi hieman viimevuotisesta. Nyt se lensi Sisiliasta Tunisiaan. Viime vuonna Päivi matkasi Maltan kautta.
- Reitti poikkesi siellä täällä viimevuotisesta, mutta poikkeamat eivät olleet kovin suuria. Esimerkiksi Saharan yli ja Angolan läpi Päivi lensi melkoisen samaa reittiä kuin vuosi sitten, välillä jopa hämmästyttävän samaa reittiä, ihmettelee Byholm.


Päivin ja muiden mehiläishaukkojen muuttoreitit kertovat sen, että yhden lajinkin sisällä muuttoreitit saattavat vaihdella paljon.
- Päivin reitti on todistanut meille sen, että suomalaislintuja on Etelä-Afrikassakin eli aiemmin tuntemattomalla talvehtimisseudulla. Olemme myös havainneet että syys- ja kevätmuuton reitit poikkeavat selvästi toisistaan. Paluureitti kulkee usein Punaisenmeren länsirannan vuoristoreittiä pitkin. Ilmavirtausten ansiosta sieltä on helpompi lentää kuin aavikon yli. Linnut valitsevat siis pidemmän paluureitin, koska lentäminen sitä kautta on helpompaa suotuisten ilmavirtausten takia, selittää Byholm.

Ympäristömyrkyt ja vaino verottavat

Päivi-Haukan poikanen Mohammed on myös liikehtinyt. Se lensi Pohjois-Kongosta Gaboniin, mutta kääntyi sitten takaisin. Lintu teki siis retken 400 kilometriä etelään, mutta palasi sitten takaisin.
- Se on ehkä sellaista muuttolevottomuutta. Kenties Mohammed etsii itselleen sopivaa talvehtimisaluetta ensi talveksi. Se harjoittelee kevätmuuton varalle ja hakee samalla reviiriä, arvelee Byholm.


Mohammed on viettänyt ensimmäisen talvensa ja kesänsä Afrikassa ja ensi keväänä se muuttaa ensimmäistä kertaa Suomeen kesäksi.
Tutkija toivoo vielä lisätietoa siitä, mitä mehiläishaukat puuhaavat kesäisin Suomessa. Siitä ei ole vielä saatu riittävän tarkkaa kuvaa.
Mehiläishaukkojen ahdingon syyt alkavat pikkuhiljaa hahmottua. Mehiläishaukkojen määrä on vähentynyt 1980-luvulta lähtien ja laji luokitellaan vaarantuneeksi.


- Nuorten lintujen kuolleisuus on yllättävän suurta. Osa kuolee metsästyksen seurauksena ja jokainen metsästyskuolema on tälle lajille liikaa. Lisäksi mehiläishaukan poikasista on löydetty ympäristömyrkkyjä, jotka ovat peräisin suomalaisesta luonnosta, niiden nauttimasta ravinnosta. Mehiläishaukathan syövät pääasiassa ampiaisen toukkia. Linnuista on löydetty rypsin peittausaineita, kertoo Byholm. 
Tähän mennessä 40 mehiläishaukkaa on saanut satelliittilähettimen. Ensimmäisiä tutkimustuloksia satelliittihaukoista julkaistaan ensi vuonna. Tutkijalla on myös toive.
- Haaveilen, että pääsisin vielä Afrikkaan tutkimaan lajia, paljastaa Patrik Byholm.

Täältä voit seurata Päivi-haukan liikkeitä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.