Palkattoman työn tekeminen kasvussa: "Ilmiö räjähtänyt käsiin"

Helsinkiläisellä Matti Bohmilla on takana kuukausi maitokahvintekoa, kymmenittäin pyöräkärryllä tehtyjä tukkureissuja ja kosolti tyytyväistä mieltä. Baristaharjoittelija Bohm on muovautunut moitteetta kalliolaisen Kahvila Sävyn perusolemukseen.

– Koska mä en halunnut työkkärin kurssille Pitäjänmäelle opetteleen Windowsin alkeita, niin mä valitsin tän pidemmän harjoittelun, Bohm sanoo.

Kahvila Sävyn kaikkien aikojen toinen harjoittelija Bohm tekee työtä palkatta, mutta se ei häntä haittaa.

– Mä saan korotettua työttömyyspäivärahaa. Tämä on kuitenkin matalapalkka-ala, niin ei se hirveästi eroa työkavereiden palkasta. On tämä mielekkäämpää tekemistä kuin lorvailla himassa, Bohm kehuu.

Yli 160 000 palkatonta työviikkoa kesän loppuun mennessä

Työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä on kasvanut niin, että kun kaksi vuotta sitten näitä palkatta töitä tehneitä oli reilu 21 000, se oli viime vuonna yli 600 enemmän.

Tänä vuonna kesän loppuun mennessä määrä on jo yli tuhat enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Tämä tarkoittaa, että tänä vuonna syyskuun ensimmäinen päivä oli tehty yli 160 000 palkatonta työviikkoa pelkän sosiaalietuuden turvin. Tutkijoiden mukaan tilastot eivät edes kerro koko totuutta.

– Tilastot eivät ole monilta osin seuranneet työmarkkinoiden muutosta. Kysymys on aika pitkälle kaikenlaisen osa-aikatyön, pätkätyön, harjoittelijoiden, tukityöllistettyjen, ilmiön räjähtämisestä käsiin ja toisaalta tilastontuotanto vastaa ikään kuin normaalia kokoaikaista työsuhdetta. Tilastot kysyy ihan eri asiaa kuin työelämän todellisuus on, sanoo työelämän tutkija Anu Suoranta.

Työmarkkinat identiteettikriisissä

Suorannan mukaan meneillään on "työmarkkinoiden identiteettikriisi", jonka seurauksena työn hintaa muokataan edullisemmaksi.

– Nyt on selkeästi olemassa sellaista ilmiötä, että työvoimaa hinnoitellaan ihmisen mukaan eli on aina olemassa harjoittelija, joka on halvempi ja on tukityöllistetty, joka on halvempi. Eli tämä on yritysten keino halventaa työtä.

Työterveyslaitoksen Anu Järvensivun mukaan ilmainen työ ulottuu myös palkansaajien puolelle.

– Ylimääräisiä harmaita ylitöitä tehdään kokoajan enemmän. Ne voi johtua siitä, että taustalla on voinut olla rationalisointitoimia, irtisanomisia, jotka sitten on vierittäneet työkuormaa isoksi. Tai sitten siinä voi olla ihan tämmöistä vastuullisuuden tunnetta , erikoistutkija kertoo.

"Ilmainen työvoima ei ole oikein kenellekään"

Kahvila Sävyn yrittäjä vierastaa itsekin ilmaista työvoimaa. Bohmin hän otti pitkin hampain.

– Hän on ollut meillä asiakkaana ja annoin hänelle mahdollisuuden harjoitella kahvintekoa, kun hän sitä pyysi, Mikko Saren sanoo.

Myös Saren työnantajana on huolissaan palkattoman työmäärän kasvusta.

– Mun mielestä ilmainen työvoima ole oikein kenellekään. Se asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan, kun eihän kaikissa paikoissa voi käyttää ilmaista työvoimaa.

Hänellä on myös omintakeinen ratkaisu ongelmaan.

– Se kyllä estää työpaikkojen syntyä. Että jos on mahdollista ottaa ilmainen työntekijä, niin kyllä aika moni ottaa. Eikä mun mielestä siitä saa syyllistää. Jos halutaan, että ilmaista työtä ei tehdä, niin sitä ei pidä olla tarjolla. Ei se sen ihmeellisempää ole. Pakko niihin olis palkata joku tekemään, jos ei olis tarjolla ilmaisia työntekijöitä.

Pelkona eriarvoistumisen kasvu

Järvensivu myöntää, että ilmiö aiheuttaa seurauksia.

– Jos ihmiset tekee 10 tuntia 8 tunnin sijasta, niin ymmärretään, että hyvin äkkiä siinä menee työpaikka joltakulta.

Hän pelkää myös työntekijöiden entistä leveämpää polarisoitumista.

– Jonkinlainen polarisaatio tietysti saattaa tapahtua. Työvoima jakaantuu entistä enemmän huono-osaisiin ja todella hyväosaisiin, jotka saavat uudenlaisesta työn tekemisen tavasta ja toimintamalleista paremmin kiinni. Sitten tulee sellainen porukka, joka syrjäytyy ja köyhtyy, ja joilla työnsaantiedellytykset on heikot, jos he eivät kasvata osaamistaan, jos he eivät osaa brändätä itseään riittävästi ja osallistua oikeisiin verkostoihin ja tunne oikeita ihmisiä, Järvensivu ennustaa.

Myös ministeri lupaa muutosta nykyisiin pelisääntöihin.

– Nykyinen tilanne ei ole terve ja meidän pitäisi tehdä nämä pelisäännöt kaikkien kannalta selväksi että mikä on koulutukseen liittyvää harjoittelua ja mikä on sitten työtä jonka pitäisi olla palkallista. Tämä rajanveto vaatii selkeyttämistä ja se kannattaa meidän tehdä, Lauri Ihalainen (sd.) muotoilee.

Katso Joonas Lepistön juttu (Kymmenen uutiset 14.10.2012)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.