Palkintoehdokas: Propagandasodassa voi luottaa siihen, että kaikki valehtelevat

Tietoa on saatavilla nykypäivänä useammasta eri lähteestä. Mutta mihin tietoon voi nykyisessä digitaalisessa maailmassa luottaa? Kuka osapuoli puhuu totta esimerkiksi sotatilanteessa?

Ukrainan sodan aikana useammassakin mediassa on puhuttu informaatiosodasta. Miten sitten media-alan ammattilaiset tietävät, mikä tieto on totta ja mikä ei?

Kysyimme tämän vuoden Suuri Journalistipalkinto -kilpailun ehdokkailta ajankohtaisia kysymyksiä mediasta ja journalistisesta työstä. Kilpailussa ehdokkaat kilpailevat neljässä eri kategoriassa, Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko, Vuoden journalisti ja uutena kategoriana Vuoden kirja. Kyselyyn jätti vastaamatta osa Vuoden journalistinen teko -kategoriassa kilpailevien työryhmien jäsenistä.

Journalisteina suurin osa ehdokkaista korosti, että propagandasota on hyvin ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Propagandasodan keskellä on vaikea luottaa esillä olevaan tietoon. 

– Väitteitä ja trolleja liikkuu paljon, ja jopa terminologialla voidaan asettua jonkun puolelle jotain toista vastaan. Kun esimerkiksi kirjoitetaan, että Ukrainassa sotivat toisena osapuolena "kapinalliset", asetutaanko jo tuolla termillä Venäjän puolelle, sillä sehän pitää sisällään ajatuksen siitä, että Ukrainan sota olisi vain maan sisäinen, kuvailee Ilta-Sanomien päätoimittaja, Vuoden journalisti -ehdokas, Ulla Appelsin.

– Propagandasodan keskellä, esimerkiksi Ukrainan sodassa, jää hyvin usein epäilyksiä tiedon luotettavuudesta, ja silloin täytyy joko olla julkaisematta väitettä tai liittää uutiseen voimakkaita varaumia, sanoo Vuoden journalistiksi ehdolla oleva Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski

Vuoden journalistinen teko -kategoriassa ehdolla työryhmänsä kanssa oleva Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen muistuttaa, että propagandasodassa luotettavaakin tietoa on saatavilla, jos sitä osaa etsiä. 

– Sodan ensimmäinen uhri on totuus. Propagandasodankin keskellä voi yrittää etsiä puolueettomia tietolähteitä, kuten kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä. Ukrainassa ne ovat keränneet tietoja esimerkiksi rypäleammusten käytöstä.

Luulo täytyy erottaa tiedosta

Useampi palkintoehdokkaista otti esille, että lähteiden luotettavuuden arvottamisessa auttaa ammattitaito, mutta myös tieto siitä, että suurin osa ajaa aina jotain etua.

– Jokaisen kameran edessä lausuntoa antavaan pitää suhtautua varauksella. Joku viisas onkin sanonut, että tarinassa on minun versioni, sinun versiosi ja sen välissä on totuus, ohjaaja Tuukka Temonen pohtii. Hän on ehdolla Vuoden juttu -kategoriassa.

– Vakaumukseni mukaan luulon erottaminen aidosta tiedosta on ihmisen, ja ihmiskunnan, elämäntehtävä. Propagandasodan keskellä voi luottaa siihen, että kaikki valehtelevat, tiiviistää ajatuksensa kirjailija Juha Hurme. Hän on ehdolla Vuoden kirja -kategoriassa.

Vuoden juttu -kategoriassa ehdolla oleva toimittaja Tuomas Muraja toteaa muiden tavoin, että informaatiosota sinänsä ei ole mikään yllätys tässä maailmassa.

– Olen tehnyt psykologisia operaatioita työkseni. Kriisinhallintaoperaatioissa ylipäätään sanalla propaganda ei ole negatiivista arvolatausta. Kansaa yritetäänkin manipuloida, jotta heidän suhtautumisensa ja käytöksensä muuttuisi. Siksi käynnissä oleva informaatiosota ei ole tullut yllätyksenä, hän kertoo 

– Kotimaassa journalismia tehdessäni pyrin aina muistamaan, että kaikki puhuvat aina omien etujensa mukaisesti. Siksi yritän tarkistaa kysymyksiä herättävät tiedot kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä, Muraja jatkaa. 

Lähteet tarkistettava

Lähes kaikki vastanneista Suuri Journalistipalkinto -ehdokkaista korostikin lähteiden tarkastamista. Lähteet kannattaa toimittajien mukaan tarkastaa useampaan otteeseen ja useammasta paikasta.

– Mikäli ei tunne aihepiiriä ja asiaa, on lähteistä otettava selvää. Jokaisesta lähteestä, painottaa Ylen toimittaja Tiina Merikanto. Hän on ehdolla Vuoden journalistinen teko -kategoriassa työryhmän Hoivvakoti kuntoon -sarjasta.

Toisaalta tunnustettiin, että myös aika asettaa lähteiden tarkistamiseen rajoituksensa.

Ylen Mot-ohjelman toimittaja, Vuoden journalistiksi ehdolla oleva Minna Knus-Galán tapaa myös mieluusti henkilökohtaisesti tietolähteen.

– Minusta on tärkeää tavata lähde. Kasvokkain on helpompi arvioida miten luotettava lähde on. Kyselen aika samoja kysymyksiä, jotta lähde joutuu kertomaan saman tarinan eri vinkkelistä. Näin mahdolliset epäloogisuudet tulevat esiin. Ja sitten yritän tarkistaa, että lähteen kertomat faktat pitävät paikkansa. En ole joutunut propagandasodan keskelle, Knus-Galán kertoo.

Suuren Journalistipalkinnon 2014 saajat julkistetaan MTV3-kanavalla keskiviikkona 11.3.2015 kello 20 alkavassa suorassa gaalalähetyksessä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.