Palvelut vaakalaudalla useimmissa kunnissa

Yli puolet MTV3:n uutisten kyselyyn vastanneista kuntajohtajista uskoo, ettei kunta kykene pitämään enää kolmen vuoden kuluttua yllä nykyistä palvelutuotantoa.

Yli puolet Suomen kuntajohtajista uskoo, ettei kunta kykene enää kolmen vuoden kuluttua ylläpitämään nykyistä palvelutuotantoa. MTV3:n uutiset kysyi joulukuussa Suomen kuntajohtajien kantaa kunnallisista palveluista ja niiden rahoituksesta. Kyselyyn vastasi 52 % kaikista kuntajohtajista.

Petäjävedellä Keski-Suomessa kunnanjohtaja ei lupaa kuntalaisille nykyisenkaltaisia palveluja enää kolmen vuoden kuluttua. On pakko karsia ja keventää. Kunnan vuosikate näyttää painuvan yhä syvemmälle punaiseen.

- Meidän yhteisöverotuottomme on pudonnut noin kolmanteen osaan, joka tarkoittaa sitä, että merkittävä osa kunnan tuloista on loppunut. Totta kai silloin kun tulorakenne pienenee niin rahoja palvelujen järjestämiseen ei ole olemassa, sanoo Petäjäveden kunnanjohtaja Teppo Sirniö.

MTV-uutisten kuntajohtajakysely kertoo, että synkeitä tulevaisuudenkuvia nähdään myös muualla Suomessa. Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista yli puolet oli sitä mieltä, ettei kunta enää kolmen vuoden kuluttua kykene ylläpitämään nykyistä palvelutasoa.

- Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole enää varaa siihen, että kaikissa pienimmissäkin kunnissa on täyden palvelun kuntaorganisaatio elikkä täyden palvelun kuntatavarataloja, Sirniö jatkaa.

Petäjävedellä palvelujen priorisointia ryhdyttiin toteuttamaan tällä viikolla. Vanhainkoti suljettiin ja vanhukset siirrettiin naapurissa sijaitsevaan terveyskeskukseen.

- Meidän laitospaikat putosivat viidestäkymmenestä neljäänkymmeneen.Tällä operaatiolla pyritään vuositasolla saavuttamaan noin 2,5 miljoonan bruttosäästöt markoissa, ja noin 2 miljoonan markan nettosäästöt, Sirniö kertoo.

Huokeammassa hoivasairaalassa uudistus aiheuttaa hämmennystä.

- Vanhukset ovat epäluuloisia siitä, että mitä nyt on tapahtumassa: Sijoitetaanko heidät eri paikkaan ja missä he ovat. Sitten meillä on tietysti henkilökunnankin kanssa ollut tässä muutoksessa ymmärtämisen paikka, kertoo Petäjäveden hoivasairaalan osastonhoitaja Seija Isosomppi.

Kysyimme kuntajohtajilta myös millä keinoin nykyinen palvelutaso kyettäisiin jatkossakin ylläpitämään. 90 % kyselyyn osallistuneista johtajista oli sitä mieltä, että rahat pitäisi löytyä valtion kassasta. Runsaan kannatuksen saivat myös palvelumaksut. Kunnallisveron korotukseen palvelujen turvaamiseksi uskoi runsaat 30 % vastanneista.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 05.01.2003).

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.