Pekkarinen: Resursseja tutkimus- ja kehitystyöhön

Jyväskylän ministerikokouksessa etsitään keinoja EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen toivoo, että Jyväskylässä maanantaina alkava EU-maiden kilpailukykyasioista vastaavien ministerien kokous auttaa jäsenmaita löytämään yhteisen näkemyksen tarvittavista toimista Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi.

- Meidän on löydettävä yhteisymmärrys siitä, että jos haluamme menestyä, meidän on käytettävä entistä enemmän resursseja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ja jäsenmaiden on sitouduttava tähän, Pekkarinen sanoi STT:n haastattelussa.

EU on asettanut tavoitteekseen, että tutkimus- ja kehityspanostusten osuus bruttokansantuotteesta nousisi kolmeen prosenttiin. Erot jäsenmaiden välillä ovat kuitenkin suuria: kärkimaa Ruotsin bruttokansantuotteesta neljä prosenttia suuntautuu tutkimus- ja kehitystyöhön, kun taas joillain EU-mailla vastaava luku jää alle yhden prosentin.

Suomessa tutkimukseen ja kehitykseen käytetään summa, joka vastaa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

- Kolmen prosentin t&k-tavoitteen ovat saavuttaneet vain Suomi ja Ruotsi. Tarvitsemme vielä paljon lisää, Pekkarinen painotti.

EU:n tutkimusrahoitus kasvussa

Pekkarisen mielestä eurooppalaisilla on syytä huoleen, sillä viiden viime vuoden aikana EU:n talouskasvu on ollut maailman suurista talousalueista selvästi heikointa.

Tutkimus- ja kehitysrahoituksen laiminlyöminen saattaa Pekkarisen mukaan johtaa siihen, että valmistavan tuotannon ohella myös korkeampaa osaamista vaativat toiminnot siirtyvät Euroopan ulkopuolelle.

- Elleivät jäsenmaat sitoudu tutkimus- ja kehitystoimintaan ja Euroopassa ei ole riittävän korkeatasoista tutkimusinfrastruktuuria, suuryritykset etsivät teknologiakumppaninsa muualta. Maailmanlaajuiset yhtiöt hakevat kumppaninsa sieltä, mistä ne löytävät parhaat, Pekkarinen uskoo.

EU-maiden sitoutuminen tutkimus- ja kehitystoimintaan on Pekkarisen mukaan avainasemassa, sillä jäsenmaiden tiede- ja tutkimuspolitiikka ei kuulu unionin määräysvaltaan.

EU on kantanut kortensa kekoon tutkimustyön tukemisessa kasvattamalla tuntuvasti omaa tutkimusrahoitustaan. EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman määrärahojen on määrä kasvaa noin 60 prosentilla 55 miljardiin euroon. Seitsenvuotinen puiteohjelma kattaa vuodet 2007-2013.

- Tutkimus on jo EU:n kolmanneksi suurin rahoituskohde maatalouden ja aluepolitiikan jälkeen. Ja tutkimuksen rahoitus on selvässä kasvussa päinvastoin kuin maatalouden ja alue- ja rakennepolitiikan rahoitus, Pekkarinen muistuttaa.

Pekkarinen arvioi, että EU:n 55 miljardin euron tutkimuspotista noin miljardi tulee Suomeen, mikäli suomalaiset onnistuvat tutkimusrahojen haussa yhtä hyvin kuin aiemmin.

Ykkössija edelleen tavoitteena

Vuonna 2000 laaditussa Lissabonin strategiassa EU asetti tavoitteekseen nousun maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuoteen 2010 mennessä.

Strategian käytännön toteutus on edennyt nihkeästi, ja tavoitteen saavuttaminen näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Kauppa- ja teollisuusministerin mukaan ykköspaikan tavoittelusta ei ole kuitenkaan luovuttu.

- Pitää olla tavoitteita ja kunnianhimoa, Pekkarinen kiteyttää.

Jyväskylän epävirallinen ministerikokous alkaa jo sunnuntai-iltana päivällistilaisuudella, jonka yhteydessä on mahdollisuus seurata jalkapallon MM-kisojen loppuottelua.

Monien muiden EU-päättäjien lailla myös Pekkarinen on iloinnut siitä, että mitaliottelujen kaikki neljä maata ovat unionin jäseniä. Talouden saralla EU:n kilpailukyky jää kuitenkin valitettavan kauas jalkapallokenttien menestyksestä.

- Ehkä eurooppalaisessa jalkapallossa innovatiivisuus on pitemmällä kuin taloudessa, Pekkarinen puntaroi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.