Perussuomalaiset: Armeija marssii kohta Cajanderin mallilla

Varuskuntien lakkauttaminen synnytti eduskunnan kevätistuntokauden ensimmäisellä kyselytunnilla värikkään ja tunteikkaan keskustelun. Esiin kaivettiin niin Malli Cajander kuin Hornettien uudet, ilmasta maahan laukaistavat ohjuksetkin.

Malli Cajanderin kaivoi historiasta esiin perussuomalaisten Ismo Soukola.

- Hallitus on hanakasti rahoittanut Kreikkaa ja sen asehankintoja. Kun te, ministeri Wallin, otitte esiin historialliset näkökulmat, haluan tuodea esiin vielä yhden aspektin, malli Cajanderin. Silloinkaan 1930-luvulla Suomella ei ollut uhkakuvia ja toivoisin, ettei ole nytkään, Soukola sanoi.

Termillä "Malli Cajander" tarkoitetaan yleensä Suomen armeijan heikkoja varusteita talvisodan syttyessä 1939. Pääministeri Aimo Cajander ei uskonut sodan syttymiseen ja armeijan varustamista lykättiin. Suomalaiset miehet marssivat talvisotaan osin omissa vaatteissa ja saappaissa.

Kysymyksensä loppuosassa Soukola kuitenkin hyppäsi nykypäivään ja kysyi, miten hallitus aikoo järjestää armeijasta irtisanotuille uuden työpaikan ja onko laskettu, mitä tämä uudelleenkoulutus maksaa.

Puolustusministeri Stefan Wallin (rkp) ei vastannut kysymykseen uudelleenkouluttautumisen hinnasta, mutta otti kopin viittauksesta historiaan.

- Cajanderin ajoista Suomen turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut muutoksia. Sotilaalliset uhkakuvat ovat yhä relevantteja, mutta on myös ympäristökatastrofin uhkaa, terrorismia, kybersotaa, kulkutauteja, hallitsemattomia muuttoliikeitä ja näihin pitää varautua. Irtisanomisia on enimmillään 1 200. Kaikkia keinoja käytetään työpaikkojen löytämisessä, Wallin vastasi.

Varustetaanko Hornetteja Nato-kuntoon?

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho ihmetteli, miksi Hornetteihin hankitaan ilmasta maahan ammuttavia ohjuksia, mutta oman maan puolustaminen ajetaan alas.

- Hornettien ohjusten hinta on noin 200 miljoonaa euroa ja yhden prikaatin käyttökulut 20 miljoonaa euroa vuodessa. Ohjushankinta siis nielee kymmenen prikaatin käyttömenot. Oman maan puolustusta ajetaan alas, mutta järjettömiin ohjushankintoihin on varaa. Onko Natosta perimmiltään kysymys?

Puolustusministeri Wallin ei vastannut Natosta sanaakaan.

- Tässä ajatellaan maanpuolustuksen parasta. Rakenteellisia uudistuksia on tehtävä, jotta kustannuskehitys olisi hallittavissa. Näin rahaa jää myös materiaalihankintoihin. Hornettien päivittämisen ja rakenneuudistuksen välillä ei ole vastakkainasettelua.

Eikö kukaan koordinoi?

Keskunta Eero Reijonen ihmetteli, eikö kukaan valtionhallinnossa koordinoi säästöjä ja lakkautuksia.

- Puolustusvoimauudistus koskettaa alueita, joilla on jo nyt työttömyyttä. Armeijan säästöjen aluetaloudelliset vaikutukset ovat mittavat, esimerkiksi Pohjois-Karjalasta häviää 500 työpaikkaa kerrannaisvaikutusten myötä. Valtionhallinnossa kukaan ei kontrolloi ratkaisuja, kun kohdistuvat samoille alueille? Reijonen kyseli.

Puolustusministeri Wallinin sijasta Reijoselle vastasi kuntaministeri Henna Virkkunen (kok).

- Tässä on ongelmia, se on totta. Ennakolta pitäisi toimia paremmin.

Virkkusen mukaan alueellistamisen koordinaatoryhmä tutkii nyt asiaa ja työ- ja elinkeinoministeri auttaa. Vastaus herätti hirnuntaa oppositiossa.

Katso Raimo Pitkäsen juttu (Seitsemän uutiset 9.2.2012)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.