Mainos

Perussuomalaisten presidenttiehdokas päätetään syksyllä

Perussuomalaiset päättivät puoluekokouksessaan Seinäjoella, että puolueen presidenttiehdokas nimetään vasta syyskuussa pidettävässä puoluevaltuuston kokouksessa. Puolueen pyrkimyksenä on yhdistää voimat usean EU:n vastaisen pienpuolueen ja kansalaisliikkeen kanssa yhteisen tunnetun ehdokkaan saamiseksi vaaleihin. Kannanotoissaan puolue lausui painavia sanoja mm. sosiaaliturvan uudelleenjärjestelyistä ja Karjala-kysymyksestä.

Aiheesta käydyssä keskustelussa halutuimmaksi ehdokkaaksi vahvistui Keijo Korhonen, jonka mukaantulosta ei vielä ole mitään tietoa. -Hän toimii professorina Yhdysvalloissa ja nähtäväksi jää, osoittautuuko tämä työ esteeksi presidenttiehdokkuudelle, puolueen puheenjohtaja Timo Soini kertoi tänään. Muita nimiä, joihin puoluejohto kertoo olleensa yhteydessä, ovat esimerkiksi Thomas Wallgren, helsinkiläinen EU:n vastainen filosofian tohtori, sekä Ulla Klötzer, Vaihtoehto EU:lle -järjestön puheenjohtaja. Puolueen ainoa kansanedustaja Raimo Vistbacka ilmoitti edelleen olevansa haluton ryhtymään ehdokkaaksi, vaikka häntäkin kannatettiin keskustelussa useaan otteeseen.

Väyrysen ehdokkuus ei innosta

Myös keskustan eurokansanedustajaa Paavo Väyrystä esitettiin, mutta kannatus jäi vähiin.
-Jos Väyrysestä tehdään presidenttiehdokas, niin silloin kyllä kansa meille nauraa, totesi hämeenlinnalainen Johannes Hannikkala.
-Väyrynen on ihan kuin kissa - aina se tipahtaa jaloilleen. Ja valehdellut se on niin paljon, että suukin on vääntynyt ja levinnyt korviin asti, joutsenolainen Matti Vattilainen vahvisti.
-Olisi se ihme nähdä, jos Väyrynen edes kerrankin napittaisi takin kiinni ja kävelisi vastatuuleen sen sijaan, että leväyttää takin auki ja kääntyy myötätuuleen, utajärveläinen Ahti Moilanen luonnehti.

Puoluehallituksessa ei isompia muutoksia

Eilisessä puoluesihteerin valinnassa hävinnyt Rolf "Fred" Sormo jatkaa poliittista työtään puolueen hallituksessa selvittyään äänestyksessä kuuden parhaan joukkoon. Muut hallitukseen puoluejohdon lisäksi valitut olivat ennestään hallituksen jäseniä. Puoluevaltuustoon valittiin 42 jäsentä. Mukaan otettiin eri piirien lisäksi valtakunnallisen naisjärjestön puheenjohtaja, lappeenrantalainen Marja-Leena Leppänen sekä nuorisojärjestön puheenjohtaja, varpaisjärveläinen Harri Väänänen. He saivat myös oikeuden osallistua puoluehallituksen kokouksiin äänettöminä edustajina.

"Bryssävallasta päästävä irti"


Puoluekokouksen odotettu kannanotto oli, että vallansiirto ulkomaille on lopetettava, jäljellä oleva itsenäinen päätäntävalta on säilytettävä Suomessa ja suomalaisilla ja EU:n liittovaltiokehitys on pysäytettävä. Puolue kannattaa pyrkimyksiä erityisesti pienten yritysten työnantajamaksujen alentamiseksi. Myös pk-yritysten riskirahoitusta olisi lisättävä. Maatalouden elinmahdollisuudet olisi säilytettävä puhtaiden elintarvikkeiden saannin turvaamiseksi. Maaseudun elinvoiman turvaamiseksi tulisi keskittää maataloustuki pienille perheviljelmille nykyisen suurtuotantoa suosivan tuen sijaan. Energiahuolto tulisi turvata satsaamalla kotimaisten energialähteiden, etenkin puun laajempaan hyödyntämiseen.
-Turhat puheet lisäydinvoiman tarpeesta on lopetettava, puolue toteaa.

Sosiaaliturva saatava palkitsevaksi

Sosiaalipoliittisissa kannanotoissaan puolue katsoo, että lapsiperheiden tukea heikentävät toimet on lopetettava ja esimerkiksi lapsiperheiden verovähennykset palautettava. Sosiaaliturvan rankaisujärjestelmistä on päästävä eroon ja satava palkitseva sosiaaliturva aikaiseksi, puolue katsoo.
-Jokaisen ansaitun markan on lisättävä perheiden ja kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, puolue linjaa. Tämän vuoksi alle 5000 markan kuukausitulot tulisi jättää verovapaiksi. Myös keskituloisten verotusta tulisi keventää ainakin lapsiperheiltä. Verotusta tulisi suunnata pääomaveroon, myös osinkotulot tulisi saada nykyistä kattavammin verotuksen piiriin. Ylivelkaantuneiden ongelma on ratkaistava yhteiskunnan tarjoamilla poikkeusjärjestelyillä, puolue katsoo. Eläkkeen vähimmäismäärä tulisi nostaa 4000 markkaan. Yli 12 000 markan kuukausieläkkeitä ei puolueen mielestä tarvita. Työttömyys tulisi ratkaista uudella velvoitetyöllisyyslailla.

"Karjala takaisin!"

Karjala-kysymyksessä suurimmat laiminlyöjät ovat puolueen mielestä edelliset presidenttimme, etenkin Mauno Koivisto.
-Urho Kekkonen oli riittävän rohkea presidentti, joka uskalsi ottaa Karjalan palautuksen esille luottamuksellisissa keskusteluissaan Neuvostoliiton johtajien kanssa. Nyt aika on kypsä uuteen arvioon. Perussuomalaisten mielestä Karjalan palautus luo parhaat mahdollisuudet EU:n itälaajentumiselle, puolue arvioi kannanotossaan. Julistuksesta päätettäessä tosin eräs puolueen jäsen suhtautui Karjala-puheisiin naureskellen: palautuksessa Suomeen saataisiin satoja tuhansia uusia asukkaita ja omistuksista syntyvät riidat työllistäisivät kokonaisen uuden lakimiessukupolven, hän sanoi ottamatta sen kummemmin osaa päätöslauselman nuijintaan.
(STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.