TV-Opas

Pettynyt lapsiasiainvaltuutettu: Valtio on välinpitämätön

Tehtävistään irtisanoutunut lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula kritisoi valtiota välinpitämättömyydestä.

Aula on perustellut eroaan sillä, ettei toimistolla ole tarpeeksi resursseja.  Aulan mukaan lisäresurssien saaminen ei ole näköpiirissä, mutta hän toivoo tilanteen muuttuvan.

Ruotsissa vastaavassa toimistossa on töissä yli 30 ihmistä, Norjassa yli 20 ja Tanskassa 12.

Suomessakin esimerkiksi vähemmistövaltuutetun toimistossa on kymmenen ihmistä. Lapsiasiainvaltuutetun toimistossa on yhteensä viisi työntekijää.

– Tämä on välinpitämättömyyttä valtion taholta. Valtio tuntuu luottavan siihen, että asialleen omistautunut pieni toimisto jaksaa juosta loputtomiin pää kolmantena jalkana. Muttei edes kissa elä kiitoksella, kritisoi Aula.

Aulan mukaan kipeimmin tarvittaisiin lisävoimia kansalaisyhteydenottoihin vastaamiseen. 

Aulan mukaan aihe liittyy myös laajempaan kokonaisuuteen: Miten Suomi arvostaa lastenoikeuksia ja ihmisoikeuksia ylipäätään.

Lisävoimia tarvitaan kansalaisten yhteydenottoihin vastaamiseen.

– Nykyisellään vastausajat ovat venyneet todella pitkiksi.

Toinen tärkeä tehtävä, johon toimisto tarvitsisi lisää väkeä on Aulan mukaan yhteydenpito suoraan lapsiin ja nuoriin.

Lasten mielipiteet kiinnostavat

Aulan mielestä hänen kautensa tärkeimmät saavutukset ovat lapsiasianvaltuutetun aseman vakiinnuttaminen ja se miten toiminta on alkanut. Toiseksi ansioksi Aula toteaa lapsenoikeuksien tunnettuuden parantumisen.

– Lasten ja nuorten mielipiteistä ollaan enemmän kiinnostuneita ja päättäjät haluavat niitä selvityttää, arvioi Aula.

Aula tähdentää, että nämä saavutukset eivät ole yksin lapsiasiainvaltuutetun ja hänen toimistonsa ansiota, vaan ne ovat tiiviin yhteistyön hedelmiä. Yhteistyö järjestöjen, tutkijoiden ja muiden viranomaisten kanssa on tiivistä.

Neuvontaa tarvitaan monissa eri tilanteissa

Lapsiasianvaltuutetun toimistoon tulee paljon kansalaisyhteydenottoja. Vain pieni osa niistä tulee suoraan lapsilta tai nuorilta.

– Lasten yhteydenotoissa on usein kyse lastensuojelun sijaishuollossa olevien nuorten asioista. He eivät tunne tarpeeksi oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan selvittää niitä epäkohtia, joita ovat esimerkiksi lastensuojelulaitoksissa kohdanneet, kertoo Aula.

Suurin osa yhteydenottajista on kuitenkin aikuisia, jotka kysyvät neuvoja lastensa asioiden hoitamiseen. Lapsiasiainvaltuutetun toimistossa tehdäänkin paljon neuvontatyötä.

– Neuvontaa tarvitaan esimerkiksi lastensuojeluasioissa, huoltoriidoissa, kouluun tai päivähoitoon liittyvissä kysymyksissä sekä mediakysymyksissä, summaa Aula.

Viime aikoina esiinnoussut usein toistuva huolenaihe on kuntapäättäjien lyhytnäköisyys, joka vanhempien mielestä ilmenee koulujen lakkauttamisia koskevissa päätöksissä. 

– Vanhemmat ovat tuoneet esiin sen, etteivät päätöksentekijät ole miettineet päätöstensä kokonaisvaikutusta lapsiin, kertoo Aula viime aikojen tavallisimmista huolenaiheista.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.