Pietarin tulvapato juoksuttaa saasteet Suomeen päin

Patoa käytetään meren pohjaan laskeutuneiden myrkkyjen huuhtelemiseen. Myrkyt ja levät lähtevät liikkeelle - kohti Suomea. Padon isoa laivasulkua ei välttämättä edes ehditä saada kiinni tulvan noustessa.

Pietarin edustalle vuonna 2009 valmistuva tulvapato lisää huomattavasti Suomenlahden saastekuormitusta, sillä patoa aiotaan käyttää Pietarin pohjukkaan laskeutuneiden myrkkyhautojen huuhteluun.

- Pietarin ekologia paranee, sillä tulvapadolla voi säädellä virtauksia Suomenlahden ja Nevanlahden välillä. Padon vesiaukkojen avulla voimme manipuloida virtauksia niin, että Pietarin rantavedet puhdistuvat, kertoo padon käyttöpäällikkö Aleksandr Zlobin Rosstroi-yhtiöstä.

Pietarissa sijaitsevan Venäjän hydrometeorologisen yliopiston rehtori, hydrologian professori Lev Karlin vahvistaa, että patoa käytetään tulvasuojan lisäksi myös Pietarin pohjukaan kasautuneiden myrkkyhautojen poishuuhtelemiseen.

- Pato on hyödyksi kaupungille, koska se ei vain suojaa tulvilta, vaan se toimii myös Nevan suiston puhdistuksen välineenä. Padon sulkuporttien avulla voidaan vaikuttaa veden virtauksiin ja samalla huuhdella Nevanlahtea. Padosta voidaan sulkea esimerkiksi kaikki eteläosan sulut ja päästää vesi menemään pohjoista osaa pitkin tai päin vastoin, professori Lev Karlin kertoi MTV3:n haastattelussa

Harvainvallan ekologiaa

Professori Karlinin mukaan pitkään kesken ollut pato on muuttanut Pietarin edustan virtauksia niin, että paikoin on syntynyt kohtia, missä vesi ei liiku. Niihin on kasautunut suuria määriä saasteita. Nämä ns myrkkyhaudat ovat kesäisin vahvan sinilevälautan peittämiä.

Karlin uskoo, että padon suomilla veden virtausten manipulointikeinoilla kuten virtaussuuntien vaihdolla ja virtausten kiihdyttämisellä saadaan aikaan virtoja, jotka huuhtelevat myrkkyhautoja ja vievät saasteet laajemmalle alueelle.

Pietarin edustalle pitkään kesken ollut tulvapadon rakennustyö on käynnistyivät jo 1980-luvulla, mutta Neuvostoliiton romahdettua ja uuden Venäjän alkukauden rahapulan vuoksi pato seisoi keskeneräisenä aina vuoteen 2006 asti, jolloin Venäjän liittovaltio aloitti padon rakennuttamisen loppuun.

Rakentamisesta ja padon tulevasta käytöstä vastaa Rosstroi-rakennusyhtiö. Valtion rahoituksen lisäksi patoon on saatu Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin lainaa.

"Virkamiesten rikastumismahdollisuus"

Padon aikanaan suunnittellut ja padon rakentamista tähän asti valvonut valtion tarkastusorganisaatio Morszashit (Merensuojelulaitos) on ajettu alas ja padon rakennuttaminen ja valvonta on nyt samoissa käsissä, Rosstroi-yhtiöllä. Tämä kehitys huolestuttaa luonnonsuojelijoita.

- Morzashit -laitos valvoi ennen padon rakentamista ja käyttöä, mutta nyt se on ajettu alas eikä tilalle tule mitään uutta. Projekti jää ilman valtiollista ja yhteiskunnallista valvontaa, kertoo luonnonsuojelujärjestön Green Crossin edustaja Juri Shevtsik.

Pietarin Greenpeacen paikallisjohtaja Dimitri Artamonov on myös hyvin epäileväinen rakennusprojektin suhteen. Hän arvelee, että rakennusintoa on sanellut pääasiassa virkamiesten rikastumismahdollisuus.

- Nyt suositaan isoja projekteja. On rakennettu kehätie. Aiotaan myös rakentaa Gazprom-city pilvenpiirtäjineen. Niihin saadaan valtion budjetista valtavia määriä rahaa, mutta kun maasta puuttu kansalaisyhteiskunnan valvonta ja lehdistö on heikko, totta kai se luo korruptiolle otolliset olosuhtee varastaa rahaa valtiolta, Artamonov sanoi MTV3:n haastattelussa.

Iso laivasulku hidas

Padon alkuperäinen tehtävä, tulvien estäminen, voi jäädä puolitiehen padon sulkuporttien hitauden vuoksi. Suurimman portin, yli 200 metriä leveän laivasulun, sulkemiseen menee käyttöpäällikkö Zlobinin mukaan talviaikaa 6-7 tuntia. Näin ollen voi käydä niin, että portteja ei ehditä sulkea ennen tulvan nousua, sillä Pietarin meteorologit ja hydrologit pystyvät tekemään luotettavan tulvaennusteen vain 6 tuntia ennen tulvan nousua.

Professori Karlin vahvisti MTV3:n haastattelussa, että luotettavaa ennustetta ei pystytä tekemään aikaisemmin.

Professori Karlinin mukaan Pietarissa on viime vuosina ollut entistä tiheämmin tulvia. Karlin kytkee tulvatiheyden ilmaston lämpenemiseen. Sen seurauksena Atlantilta tulee entistä enemmän matalapaineita, jotka kulkeva suoraan Suomenlahden reittiä ja aiheuttavat täten pitkän aallon, joka nostattaa veden pintaa toista metriä Suomenlahden pohjukassa.

Pahin tulva Pietarissa koettiin vuonna 1820. Toiseksi vakavin tulva oli 1820. Kolmanneksi korkeimmalla vesi nousi vuonna 1924.

Tulvien yleisyydestä kertoo se, että runsaan 300-vuoden ikäisessä kaupungissa on ollut jo yli 300 tulvaa. Tulvapadon rakentamisidea lähti liikkeelle vuoden 1975 koettelemuksista, jolloin Pietarissa oli yhden vuoden sisällä 3 suurta tulvaa.

(MTV3/Outi Parikka)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.