Pikavippiyhtiöt likaisissa käsissä

Joka kolmannen suomalaisen pikavippiyrityksen taustalta löytyy ulosottomerkintöjä, selviää MTV3:n 45 minuuttia –ohjelman tekemästä selvityksestä.

Ulosoton asiakkaiksi ovat joutuneet sekä pikavippiyhtiöiden johtajat, hallitusten jäsenet että omistajat. Ulosottorekisteriin tulee merkintä ulosottoperinnässä olleista laskuista, veroista tai sakoista.

Pikavippejä tarjoavien yhtiöiden vastuuhenkilöinä on myös ulosotossa varattomaksi todettua väkeä. Monien yritysten taustalta löytyy rikoksista tuomittuja liikemiehiä, tuomiot vaihtelevat pahoinpitelyistä raskaisiin talousrikoksiin.

Selvityksessä oli mukana 54 pikavippiyritystä. Niiden joukosta löytyi 17 yritystä, joiden taustalla, joko yrityksillä tai avainhenkilöillä, oli merkintöjä ulosottorekisterissä. Julkisissa tiedoissa näkyvät sekä tällä hetkellä avoinna olevat velat että viimeisen kahden vuoden aikana auki olleet velat.

Osa on maksanut rästinsä, osalla velat ovat yhä hoitamatta.

Jos vippiyhtiöiden vastuuhenkilöt ovat varattomia, sopii kysyä, kuka yhtiöitä todellisuudessa johtaa ja mistä vippeinä jaettavat rahat on hankittu?

Pienlainayhdistyksen jäsenillä tahroja papereissa

Suomessa toimii Pienlainayhdistys, joka valvoo jäsentensä eli seitsemän pikavippiyrityksen etuja. Toiminnanjohtaja Kari Kuusiston mukaan jäsenyritysten joukkoon kuuluu viisi maan suurinta pikavippiyritystä.

Yhdistys edellyttää eettisissä säännöissään jäseniltään ja niiden vastuuhenkilöiltä nuhteettomuutta, vakavaraisuutta ja hyvämaineisuutta.

45 minuuttia –ohjelman selvityksessä kävi ilmi, että kahden jäsenyrityksen, Suomen Viestilaina Oy:n ja Viestitie Suomi Oy:n taustalta löytyy merkintöjä ulosottorekisteristä. Ne koskevat yritysten omistajia, jotka ovat myös yhtiöiden hallitusten varajäseniä.

Lisäksi Pienlainayhdistyksen jäsenen, OPR-Vakuus Oy:n osaomistaja tuomittiin viime vuonna törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tiedot ulosottoveloista ja rikostuomiosta tulivat yllätyksenä yhdistyksen toiminnanjohtajalle.

- Eihän tämä tietenkään meidän uskottavuuttamme lisää, mutta voin sanoa rehellisesti, että minä en ole tiennyt näistä asioista, Kuusisto sanoi.

Vippibisnes jatkunut vuosia villinä

Jo kaksi vuotta sitten eduskunta hyväksyi yksimielisesti ponnen, jonka mukaan pikavippialalle tulee luoda rekisteröintijärjestelmä. Vuodet ovat vierineet ja työryhmät työskennelleet, mutta mitään konkreettista ei ole tapahtunut.

Talousvaliokunnan puheenjohtajan Jouko Skinnarin (sd.) mukaan tarvittava lainsäädäntö saataisiin valmiiksi nopeasti jopa jo ensi vuoden alkuun mennessä, jos hallitus vain tarttuisi asiaan. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta jossain mättää.

- Oli kyse rahoitustarkastuksesta, valtiovarainministeriöstä tai oikeusministeriöstä, niin virkamiehet ovat kovasti työllistettyjä eivätkä mielellään ota lisää tehtäviä. Ei näin voi kuitenkaan suhtautua, vaan ala pitäisi saada valvonnan piiriin, vaatii Skinnari.

Poliitikko pienlainayhtiöiden edunvalvojana

Pikavippialan edunvalvojalla on suorat yhteydet päättäjiin, sillä Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto on poliitikko itsekin.

Kuusisto toimii Kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna Espoossa. Hän on Kimmo Sasin entinen eduskunta-avustaja.

Syksyn kuntavaaleissa hän hakee jälleen paikkaa valtuustossa. Omilla verkkosivuillaan Kuusisto ei mainitse lainkaan tehtäväänsä Pienlainayhdistyksessä.

- Miksi pitäisi? Saahan ihmisillä olla harrastuksia, Kuusisto selitti.

- Millä tavalla olet käyttänyt poliittisia suhteitasi lobatessasi pikavippialan puolesta?

- Tätä minä en halua kommentoida lainkaan, Kuusisto sanoi.

Yritysryppäät alan erikoisuus

Pikavippialan erikoisuus ovat yrittäjät, joilla on iso nippu erillisiä osakeyhtiöitä.

Yksi esimerkki on joukkio, joka pyörittää Amex Rahoitusta, Pikatiliä, Novavippiä, Televippiä, Rahataloa, Minilainaa ja Vippikonetta.

Espoolaisliikemies oli Vippikone Oy:n eli tuolloisen Novacenterin hallituksessa vuoteen 2004 asti.

Samana vuonna hän sai aiemmista liiketoimistaan tuomion kirjanpitorikoksista ja törkeistä veropetoksista. Mies määrättiin liiketoimintakieltoon, joka kesti viime kevääseen.

Vippikoneessa ja kuudessa muussa vippiyrityksessä ovat viime vuosina toimineet hänen vaimonsa ja äitinsä. Firmojen keulakuvana on toinen liikemies, jota Espoon poliisi puolestaan tutkii epäiltynä rakennusalaan liittyvästä törkeästä kirjanpitorikoksesta.

45 minuuttia -ohjelma yritti turhaan saada yritysryppään avainhenkilöitä haastatteluun. He joko kieltäytyivät haastattelusta tai lopettivat keskustelun alkuunsa.

Onnilaina halusi haastattelua nimettömänä

CC Rahoitus Oy tarjoaa pikavippejä Onnilaina-sivustollaan. 45 minuuttia tavoitti yhtiön edustajan, joka totesi johtajan antavan haastattelun vain sähköpostitse ja anonyymisti. Nimi ei olisi tullut edes toimittajan tietoon.

CC Rahoituksen hallituksen varajäsenellä on yli 40 000 euroa maksamattomia ulosottovelkoja ja tuomioita muun muassa pahoinpitelystä. Ulosottoviranomaisilla on ollut vaikeuksia tavoittaa varattomaksi todettua pikavippiyrityksen pyörittäjää.

Pikavipeillä tahkotaan kovaa tulosta

Pikavippitoiminnan yleistä tuottavuutta on vaikea arvioida, sillä suuri osa yrityksistä ei ole ilmoittanut lain vaatimia tilinpäätöstietoja kaupparekisteriin.

Suomen suurimmaksi vippiyritykseksi itsensä arvioiva OPR-Vakuus Oy kuitenkin menestyy erinomaisesti. Vuoden 2007 tilikauden voitto oli yli 2,2 miljoonaa euroa. Se on muhkea luku neljäntoista työntekijän yritykselle.

OPR-vakuuden johto toivoo alalle sääntelyä.

- Toimilupajärjestelmä olisi erinomainen ratkaisu. Sitähän me olemme toivoneet jo pitkään, kertoo toimitusjohtaja Richard Rosenius.

Vaalirahoittaja sijoitti vippiyhtiöön

Pikavippialan taustalta löytyy rikoksista tuomittujen ja ulosottovelkaisten lisäksi myös muulla tavalla kiinnostavia tahoja.

Esimerkiksi viime kevään vaalirahoituskohusta tuttu toimija on pannut rahojaan vippibisnekseen.

Helsingin Mekaanikontalo Oy sijoitti Monetti -nimiseen yritykseen muutama vuosi sitten 200 000 euroa.

- Sijoitus oli hyvin lyhytaikainen, vain muutamia kuukausia. Tuossa vaiheessa Monetti oli vasta aloittelemassa pikavippitoimintaa, selittää Mekaanikontalon toimitusjohtaja Jyrki Mattila.

Suursijoittaja Ahti Vilppulan määräysvaltayhteisönä tunnettu Mekaanikontalo on vippisijoitustensa jälkeen ollut julkisuudessa ministereiden vaalirahoittajana. Mekaanikontalo rahoitti viime eduskuntavaaleissa Jyrki Kataista (kok.), Jyri Häkämiestä (kok.) ja Paula Lehtomäkeä (kesk.).

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.