Pikkulapselta kaikki hampaat pois - Hammaslääkäri: Ongelmat kasaantuvat pienelle ryhmälle

Kaksivuotias lapsi, hampaat täynnä reikiä ja huonossa kunnossa, ratkaisuna operaatio, jossa kaikki 20 maitohammasta poistetaan nukutuksessa.

Tämä ei ole yksittäistapaus, vaan tasaisin väliajoin toistuva operaatio. Lahden kaupungin vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen kertoo, että hän joutui vastaavaan operaation keskimäärin kerran vuodessa työskennellessään nukutusoperaatioiden parissa 20 vuoden ajan.

– Lapsi nukutetaan. Sen lisäksi laitetaan paikallispuudutteet, että lapsi ei tunne mitään. Mutta siinä vaiheessa, kun lapsi herää, kivuliashan se tilanne on. Ja siitä eteenpäin syöminen on hankalaa, kaikki pitää olla pehmeää. Että kyllä se lapsen elämä muuttuu epämiellyttävään suuntaan moneksi vuodeksi. Tosin sitä ennen on voitu olla tilanteessa, että siellä suussa on ollut 20 särkevää hammasta, Mikkonen toteaa.

Edellä mainittujen suuroperaatioiden lisäksi lapsille tehdään runsaasti yhden tai muutaman hampaan poistoja nukutuksessa.

– Poisto-operaatio on lapsella niin haastava, että hoitoja ei pystytä normaaleissa oloissa tekemään. Siksi pienempiäkin operaatioita tehdään nukutuksessa. Mutta ne ovat melko nopeita ja kivuttomiakin, Mikkonen sanoo.

Nukutusoperaatiossa olleet lapset ovat jatkossa erityistarkkailussa.

– Meillä on Lahdessa tapana, että heidät kutsutaan käymään ja heidän terveyttään tarkkaillaan ja vanhempia yritetään tsempata terveyden tarkkailussa. Oli kyllä mukava nähdä, että näistä pienistä pelokkaista lapsista kasvoi reippaita koululaisia, jotka sitten pystyivät menemään hammaslääkäriin ihan normaalisti.

Ongelmat kasaantuvat

Lahden kaupungin vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen kertoo, että pienten lasten hampaat ovat keskimäärin paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Valtaosalla lapsista hampaat voivat hyvin, ongelmat kasaantuvat pienelle ryhmälle.

– On pieni joukko lapsia, joilla on runsaasti reikiä. Tämä joukko on 2000-luvun aikana kasvanut. 1990-luvulla oli sellainen aika, että tällaista ryhmää ei juurikaan ollut, mutta nyt heitä on hieman enemmän.

Syyt löytyvät kokeneen hammaslääkärin mukaan perheoloista.

– Joukossa on paljon sellaisia, joilla menee muutenkin huonosti ja muiltakin osa-alueilta löytyy ongelmia. Lapsiperheiden yleinen hätä heijastuu tällaisenakin ilmiönä.

– Jos puhutaan isoista lapsiperheistä, se tahtoo mennä niin, että siellä nuorimmassa päässä lasten hampaat ovat huonommassa kunnossa kuin ensimmäisten lasten. Se on oikeastaan ainoa trendi, joka on nähtävissä, Mikkonen jatkaa.

Mikkonen viittaa siihen, että ensimmästen lasten kohdalla vanhemmilla riittää aikaa ja viitseliäisyyttä hammashuoltoon.

Ruokavalio tarkkailuun ja napostelu kuriin

Pikkulasten hampaiden suurimmat viholliset ovat sokeripitoinen ruokavalio ja bakteeri nimeltään Streptococcus mutans. Tämä useimmiten vanhemmilta saatu bakteeri aiheuttaa hampaiden reikiintymistä.

– Ensimmäinen syy on se, että lapsi on saanut alle neljävuotiaana kyseisen bakteerin esimerkiksi käytettyään samaa lusikkaa vanhempansa kanssa. Jos hampaita ei pestä huolellisesti kaksi kertaa päivässä ja ruokailukertojen määrä on epäsäännöllinen eli ruokaa tulee useita kertoja päivässä, bakteeri pääsee valloilleen ja lisääntymään.

Mikkonen muistuttaakin napostelun turmiollisuudesta ja peräänkuuluttaa säännöllistä ateriarytmiä.

– Hammashoidon peruskivet ovat hampaiden pesu ja säännöllinen ruokailurytmi. Eli ruokailujen välillä pitäisi olla kolmisen tuntia taukoa, jotta hampaat ehtivät levätä ja mahdolliset vauriot korjaantua.

Mikkosen mukaan suomalaisten päiväkotilasten hampaat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Syynä on juurikin säännöllinen päivä- ja ateriarytmi.

– Aika usein oli niin, että lapsi ei esimerkiksi ollut päivähoidossa ja joutui sitten käymään meidän hoidossamme. Eli se päivärytmi ei tukenut terveyttä samalla tavalla kuin sellaisilla lapsilla, jotka ovat päivähoidon piirissä.

Vasta 10-vuotiaan pesutehoon voi luottaa

Hampaiden säännöllinen pesu tulisi Mikkosen mukaan aloittaa viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsella puhkeaa ensimmäinen hammas.

– Lapsi kannattaa opettaa hammaspesuun ihan pienestä pitäen. On jopa olemassa hammasharjoja, joilla harjataan ikeniä ennen kuin hampaat puhkeavat suuhun

– Siisteyskasvatus, mikä muutenkin liittyy lapsen kasvatukseen, kuten potalla käynnit ja käsipesut, samaan sarjaan kuuluvat myös hammaspesut, Mikkonen jatkaa.

Mikkonen muistuttaa, että lasten hampaiden harjausta ja pesutulosta on syytä valvoa aina 10-vuotiaaksi asti.

– Lapsen käden motoriikka on 10 vuoteen saakka sen verran heikko, että tulos täytyy tarkastaa ja varmistaa, että myöskin takahampaat tulee pestyä.

Kokenut hammaslääkäri ohjeistaa ottamaan myös ksylitolin apuun.

– Ksylitoli heti ruokailun jälkeen otettuna katkaisee streptococcus mutanssin toiminnan. Se ei pysty tuottamaan happoja, jotka liuottavat hammasta, jos suuhun laitetaan ksylitolipurkkaa tai -tabletteja. Mutta ksylitoli ei tehoa, jos sitä ei oteta välittömästi ruokailun jälkeen. Esimerkiksi 15 minuuttia ruokailun jälkeen on jo liian myöhäistä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.