Pitkäaikaistyöttömille omat työvoimatoimistot

Työministeriön mukaan vajaan 200 000 rakennetyöttömän joukossa on noin 80 000 työtöntä, jotka siirretään Työvoima- ja elinkeinokeskusten yhteyteen perustettavaan omaan palvelujärjestelmään.

Työttömyyskortistojen suursiivous alkaa ensi vuoden alussa. Vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät siirretään työvoimatoimistoista omaan, erilliseen palvelukeskukseen.

40 paikkakunnalle perustettavissa palvelukeskuksissa työttömiä kuntoutetaan työnahakijoiksi kymmenien ammattilaisten voimin, 3-10 vuoden tavoiteaikataululla.

Työministeriön mukaan vajaan 200.000 rakennetyöttömän joukossa on noin 80.000 työtöntä, joiden on turha enää asioida työvoimatoimistoissa. Tämä niin sanottu rakennetyöttömyyden kova ydin siirretään Työvoima-ja elinkeinokeskusten yhteyteen perustettavaan omaan palvelujärjestelmään.

- Asiakkaat, jotka menevät palvelukeskuksiin ovat sellaisia, joilla on tämmösten puuttuvien työmarkkinavalmiuksien lisäksi jonkinlaisia sosiaalisia ja terveydellisisä ongelmia elikkä sellaisia ongelmia, joidn vuoksi ei voida pelkästään työvoimahallinnon keinoin auttaa heitä, kertoo hallitusneuvos Päivi Kerminen Työministeriöstä.

Työvoimatoimistoissa tieto uudesta organisaatiosta otetaan vastaan riemumielin. Työttömyyden hallinnoinnista päästäneen vihdoinkin työvoiman välittämiseen.

- Kyllä me niin nähdään, että jos perustyövoimatoimisto keskittyy niin kuin työnhakukeskusmaiseen työotteeseen niin entistä enemmän ja vilkkaammin asiakkaita poistuu työmarkkinoille heti työnhaun alkuvaiheessa ja entistä vähemmän heitä sitten valuu sinne pitkäaikaistyöttömyyteen, kertoo apulaisjohtaja Jarmo Ukkonen Tampereen työvoimatoimistosta.

Työttömien etujärjestössä pelätään leimautumista.

- Aina on olemassa vaara, että luodaan tällaiset A- ja B-luokan työttömien markkinat ja ne, jotka syrjäytyy tänne B-luokkaan niin eivät pääse sinne A-luokkaan ihan helpolla ja se minusta on se huonoin vaihtoehto, sanoo toiminnanjohtaja Markku Kekäläinen Helsingin työttömät ry:stä.

Palvelukeskusten toimintamallia on kokeiltu parin vuoden ajan muun muassa Turussa. Ideana on kuntouttaa passiivisia työttömiä aktiviisiksi työnhakijoiksi. Kuntoutus tapahtuu kunkin työttömän ympärille rakennettavissa moniammatillisissa tiimeissä. Tiimejä johtaa urasuunnittelija.

- Asiakas tämmösessä keskitetyssä moniammatillisessa työskentelyssä saa ne kaikki etuudet ja asiat, joita hänelle suomalaisen lainsäädännön mukaan kuuluu. Asiakkaan oikeusturvan kannalta se on suuri asia, sanoo työllistämisvastaava Jaana Malin Turun yhteispalvelupisteestä.

Yhden pitkäaikaistyöttömän kuntoutus vie vuosia. Työministeriössä on laskettu, että pahimmillaan kymmenen vuoden työttömyys voi vaatia saman verran kuntoutusta.

Hallitusneuvos Päivi Kerminen Työministeriöstä kertoo, että paluu työmarkkinoille on yllättävän pitkä.

- Siinä tarvitaan monenlaista kuntoutusta, koulutusta ja erilaisia valmennusjaksoja ennen kuin työpaikka sieltä avoimilta työmarkkinoilta löytyy, Kerminen kertoo.

Palvelukeskusten kustannuksista vastaavat kunnat, työvoimahallinto ja Kansaneläkelaitos.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 03.12.2003).

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.