Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa – kunnat maksavat valtiolle kiihtyvään tahtiin

Kuntien maksama osuus työmarkkinatuesta paisuu, koska pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Kuntien korvaamien työttömyyspäivien määrän kasvu on kolminkertaistunut vuoden takaisesta. Työttömyyden odotetaan edelleen pitkittyvän.

– Työnhaku on takunnut pahasti. Joka paikasta tarjotaan syystä tai kolmannesta ei-oota, tiivistää palkkatukityöllistetty Mika Virmiala arkensa.

Virmiala on työskennellyt Helsingin Herttoniemen Työ&Toiminta -kierrätystavaratalossa puolisen vuotta. Tietokoneiden kokoamisesta liki kaiken tietävä Virmiala on ollut lähes koko aikuisikänsä työtön. Syynä tähän on puuttuva tutkinto.

– Ne firmat, joissa olisi mahdollista kasata koneita, vaativat koulutuspapereita, ja niitä minulla ei ole. Ei tähän hommaan voi periaatteessa edes kouluttautua. Ei missään opeteta, että tuollainen komponentti menee tuollaiseen emolevyyn ja sitten kaikki toimii iloisesti, Virmiala sanoo.

"Viisisataapäiväiset" maksavat miljoonia

Herttoniemen kierrätystavaratalo aktivoi kymmeniä Virmialan kaltaisia. Sen ansiosta Helsingin kaupunki ei joudu maksamaan 50 prosenttia näiden puurtajien työttömyystuista.

Kunnan pitää maksaa puolet työttömälle kuntalaiselle perusturvana maksetusta työmarkkinatuesta, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 500 päivää ja työtön ei ole aktiivitoimenpiteissä.

Paljon kaupunki silti maksaa. Helsinki on tilittänyt valtiolle kesäkuun loppuun mennessä jo yli 12 miljoonaa euroa niistä pitkäaikaistyöttömistä, jotka eivät ole aktiivitoimenpiteissä. Se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten.

"Aktivointitoimenpiteet laskevat, työttömyys kasvaa"

Kuntien maksama osuus työmarkkinatuesta paisuu, koska pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Kun katsotaan 500 päivän ylittäneitä passiivisia työttömyyspäiviä, kasvoivat ne viime vuonna koko maassa neljä prosenttia. Tänä vuonna kasvu on kiihtynyt kolminkertaiseksi - 12 prosenttiin. Alkuvuoden korvattavien päivien luku yltää reilusti yli kuuden miljoonan. Syy kehitykseen on yksinkertainen.

– Aktiivitoimenpiteiden määrä on laskenut, vaikka työmarkkinatuen saajien määrä kokonaisuudessaan kasvaa. Tämä yhtälö lisää näitä kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrää, tiivistää pääsuunnittelija Heidi Kemppinen Kelan aktuaari- ja tilasto-osastolta.

Etelän kehitys tukalaa

Alueellisesti katsottuna yli 500 päivää työttömänä olevien henkilöiden työmarkkinatukipäivät ovat prosentuaalisesti kasvaneet eniten Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kasvua on vuoden takaisesta noin 15 prosenttia kullakin alueella.

Viime vuoteen verrattuna hitaimmin työttömyyden pitkittyminen näkyy Satakunnassa ja Etelä-Karjalassa. Näillä alueilla nousua on neljästä viiteen prosenttia.

Kun tarkastellaan kaupunkeja, Espoo on korvattujen päivien lukumäärässä aivan omalla kymmenluvullaan. Siellä pitkäaikaistyöttömyyden myötä langenneet maksut ovat 23 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Seuraavana tulee Tampere noin 15 prosentin kasvuvauhdilla. 15 suurimmasta kaupungista vähiten korvatut päivät ovat paisuneet Porissa ja Joensuussa.

200 miljoonan euron raja paukkuu

Kemppinen pitää kasvun kiihtymisen vauhtia valtakunnallisesti suurena. Kelasta arvioidaan, että kuntien yhteinen maksuosuus rikkoo tänä vuonna 200 miljoonan euron rajan. Kuntaliiton asiantuntijan mukaan työttömyysjaksot tulevat loppuvuonna pitkittymään entisestään.

– Varmasti tämä työttömyyden pitkittyminen vielä jatkuu ja sitä kautta myös kuntien maksuosuudet myöskin kasvavat työmarkkinatuen osalta, sanoo erityisasiantuntija Tommi Eskonen Kuntaliitosta.

Ministeriö valmistelee parhaillaan kuntien korvausvastuun aientamista nykyisestä 500 päivästä 300 päivään. Kuntaliiton arvion mukaan tämä tarkoittaisi vähintään 150 miljoonan euron lisämenoja kuntakentälle.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.