Pohjoisen ulottuvuuden ohjelmalle uudet suuntaviivat

Grönlannissa kokoontuneet EU-ministerit pohtivat, kuinka unionin Pohjoisen ulottuvuuden ohjelmaa muokataan uudelle ohjelmakaudelle. Suomen edustaja, puolustusministeri Jan-Erik Enestam oli tytyyväinen eilen illalla päättyneen kokouksen antiin.

Pohjoisen ulottuvuuden uutta ohjelmakautta pohjustanut EU:n ministerikokous eteni odotettua parempaan lopputulokseen. Grönlannin Ilulissatissa myöhään eilen illalla päättynyt kokous vaati yksimielisesti EU:n komissiota ottamaan keskeisen roolin pohjoisen ulottuvuuden kehittämisessä. Loppupäätelmiin hiottiin maininta, jonka mukaan komissiolla tulee olla johtava osuus toimintaohjelman toimeenpanossa. Sen on samalla varmistettava pohjoisen ulottuvuuden politiikan jatkuvuus.

Kokouksen lopullinen kanta vastasi myös Suomen asettamia tavoitteita. Suomea kokouksessa edustaneen puolustusministeri Jan-Erik Enestamin mukaan vuonna 2004 alkavaan ohjelmakauteen lähdettiin lopulta suotuisissa merkeissä - paljon suotuisemmissa kuin alkuun osattiin odottaa. Kaikki 15 EU:n jäsenmaata sekä seitsemän partnerimaata sitoutuivat vahvasti kehittämään pohjoista ulottuvuutta. Enestam arvioi, että uuden ohjelmakauden sisältö saadaan nyt pitkälti valmiiksi Tanskan puheenjohtajakaudella.

Epäilyjä on esitetty siitä, etteivät pohjoisen ja arktisen alueen asiat välttämättä etenisi enää myötätuulessa Kreikan kaudella, joka alkaa vuoden vaihteessa. Kokouksen koolle kutsunut Tanskan eurooppaministeri Bertel Haarder korosti, että Grönlannissa saadut pohjatulokset aineellistuvat tarkemmaksi ohjelmasisällöksi lokakuussa pidettävässä huippukokouksessa.

Komissio ei unohda pohjoista


Komissiota kokouksessa edustanut johtaja Hugues Mingarelli ulkosuhdeosastolta vakuutti, ettei komissio unohda pohjoista ja arktista. Kiinnostus pohjoista kohtaan on jatkuvasti kasvamassa. Hän muistutti, että pohjoista ulottuvuutta rahoitetaan jo tällä hetkellä merkittävästi. Mingarellin mielestä rahojen puute ei olekaan ongelma kehittämiselle. Tarvitaan vain lisää koordinaatiota ja yhteistyötä.

Haarderin mukaan pohjoiselle ulottuvuudelle on jatkossa luotava kunnollinen seurantamekanismi, ja rahoituksen laajentamiseksi työhön tulisi saada mukaan kansainväliset rahoituslaitokset. Laajempaa rahoituspohjaa haetaan etenkin kumppanuusmalleista, joista saatiin ensimmäinen näyttö heinäkuun alussa. Silloin Brysselissä allekirjoitettiin pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusohjelma, johon myös useat ulkopuoliset rahoittajat sitoutuivat.

Suomi tavoittelee vastaavanlaista ohjelmaa muun muassa sosiaali- ja terveyssektorille.

Laajentuminen painopisteessä


Suomi hakee tulevalle toimintakaudelle laajaa ohjelmaa, johon nivoutuvat kestävä luonnonvarojen käyttö, ympäristö, ydinturvallisuus, energia, liikenne, informaatiotekniikka sekä sosiaali- ja terveysala.

Monien muiden tapaan Suomi korostaa myös Arktisen neuvoston osuutta etenkin siksi, että Yhdysvallat ja Kanada pidetään tiukemmin mukana pohjoisen ulottuvuuden kehittämisessä.

Enestam korosti EU:n komission osallistumisen tärkeyttä neuvoston työhön. Kokouksessa tunnustettiin kuitenkin selkeästi, että lähivuosien painospisteessä on Venäjä EU:n laajentuessa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.