Pohjoisen ulottuvuuden politiikka koetukselle

Suomen hellimä Pohjoisen ulottuvuuden politiikka joutuu koetukselle EU:n itälaajentumisen myötä. Suomalaistutkijan mukaan EU ei kasvata merkittävästi ulkosuhteiden budjettiaan, ja rahanjakajia tulee kymmenen lisää.

Suomi on luultavasti ainoa EU-maa, jossa raportti Pohjoisesta ulottuvuudesta vetää salin täyteen. Raportin tekijän mukaan itälaajentuminen asettaa käytännössä Luoteis-Venäjän yhteistyöhön keskittyneen pohjoisen ulottuvuuden koetukselle. Uusien jäsenmaiden myötä EU:n Venäjä-suhteet uhkaavat valua etelämmäksi, ja muutkin uudet, köyhät ulkonaapurit vaativat huomiota.

- Todellinen kysymys on, että missä määrin Suomi ja muut pohjoisesta ulottuvuudesta kiinnostuneet kykenevät löytämään yhteisiä intressejä uusien maiden kanssa, joiden edut ovat etelämmässä ja idemmässä kuin Suomen ja Ruotsin edut, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Hiski Haukkala sanoo.

EU vakuuttaa, että itälaajentuminen hyödyntää Suomen ajamaa pohjoista ulottuvuutta.

- En usko että syntyy tällaista kilpailutilannetta. Suomen pohjoisen ulottuvuuden aloite erityisesti yhteistyöstä Venäjän kanssa tulee hyötymään EU:n laajenemisesta, sanoo Euroopan komission Helsingin edustuston johtaja Timo Mäkelä.

Tutkija Haukkalan mielestä kilpailua syntyy. Hän arvioi, ettei EU kasvata merkittävästi ulkosuhteiden budjettiaan, vaikka jakajien määrä kasvaa.

- Toistaiseksi pohjoisen ulottuvuuden historia ei tue sellaista käsitystä, että se olisi erityisen menestyksekäs tällaisten rahavirtojen imemiseen tänne pohjoiseen.

Itämeren alueen nykyisillä EU-mailla riittää siis tekemistä.

(MTV3)

(Yhdeksän uutiset 16.12.2002).

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.