Poliisi ei pääse tietojärjestelmiin - moni ruumiinavaus tehdään turhaan

Suomessa tehdään turhia oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia, koska tietoa kuolleiden hoitohistoriasta on niin vaikea löytää. Poliisi ja lääkäri tarvitsisivat tarkempaa tietoa terveydenhuollon tietojärjestelmästä.

Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia on haluttu vähentää. Oikeuslääkinnän kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin ruumiinavausten määrän vähentäminen 30:llä prosentilla vuosien 2010-2015 välillä. Tavoitteeseen ei ole päästy. Toissavuonna ruumiinavauksia tehtiin yhä yli 9600, mikä on lähes 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010.

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään pääsääntöisesti silloin kun kyseeseen voi tulla esimerkiksi henkirikos, tapaturma, myrkytys, itsemurha, hoitovirhe, ammattitauti tai kuolema on muutoin ollut yllättävä.

Oikeuslääkäri, hoitava lääkäri ja poliisi keskustelevat keskenään siitä, onko kuolleelle syytä tehdä oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus.

- Tällä yhteistyöllä on saatu aikaan huomattava vähennys oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrässä, sanoo yksikön päällikkö Riitta Kauppila THL:n oikeuslääketieteen yksiköstä.

Sairaushistoriaa ei saada tietoon

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrää voisi kuitenkin yhä vähentää.

– Määrän nousu on tapahtunut nimenomaan monisairaissa vanhuksissa, jotka esimerkiksi kuolevat yksin kotonaan, Kauppila sanoo.

Jotta näitä oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia voitaisiin vähentää, pitäisi nykyiseen hoitojärjestelmään tehdä muutoksia.

– Varsinkin takavuosina esimerkiksi keikkalääkärit ovat todenneet kuolemia; siis ihmiset, jotka eivät tunne potilaitaan. Jos ihmisiä seurattaisiin tarkemmin ja tiedettäisiin hoitavat lääkärit, ja jos lääketieteellisiä ruumiinavauksia kyettäisiin tekemään enemmän, niin oikeuslääkäreille kuuluvien ruumiinavausten määrä olisi ihan hallittavissa, Kauppila sanoo.

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään poliisin toimeksiannosta. Myös poliisi tuntee hoitojärjestelmän tuomat ongelmat.

– Terveydenhuolto on niin pirstaleinen. Ihmiset käyvät yksityisellä puolella hoidossa ja julkisella puolella hoidossa, eikä mistään saa kuolleen kattavaa elinaikaista sairaus- ja hoitohistoriaa, sanoo rikosylikomisario Antti Leppilahti poliisihallituksesta.

Kun hoitohistoriaa ei saa selville, saattaa poliisi lähettää oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen sellaisiakin kuolleita, joille riittäisi tavallinen kuolemansyyn selvittäminen, josta vastaa lääkäri. Lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen tehdään silloin, jos kuoleman tiedetään johtuneen sairaudesta tai kuolleen olleen lääkärin hoidossa sairautensa vuoksi.

Jotta turhat oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset vältettäisiin jatkossa, kuolleiden terveystiedon pitäisi olla helpommin saatavissa.

– Terveydenhuollon tietojärjestelemistä tiedon pitäisi olla kattavasti poliisin ja lääkärin saatavilla. Silloin voitaisiin paremmin löytää ne henkilöt, joille lääkäri voisi kirjoittaa kuolintodistuksen, Leppilahti sanoo.

Jatkossa oikeuslääkäreiden työtaakka tuskin helpottaa.

– Kotikuolemien määrä ja ikääntyvien määrä lisääntyvät. Meidän pitäisi tarkentaa kuoleman olosuhteiden tutkimista. Että jokaiselle vainajalle tehtäisiin edes ulkotarkastus, eli tarkastettaisiin vammat, mustelmat ja merkit ulkoisesta väkivallasta, Kauppila sanoo.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.