Poliisijohto huolestui massarikosten surkeasta selvitysprosentista

Massarikosten selvitysprosentit ovat romahtaneet 80- ja 90-luvulla. Kun varkauksista vielä 80-luvun alussa selvisi koko maassa joka kolmas, niin nyt selvitysprosentti on pudonnut noin neljääntoista. Useimmissa suurissa kaupungeissa selviää vain alle kymmenen prosenttia rikoksista. Sisäministeriön poliisijohto on käynnistänyt selvityksen kehityksen syistä.

Poliisit

Varkaus on rikoksena varsin hyvä mittari poliisin rikostutkinnan tehokkuuden arvioimiseen, koska useimmat varkaudet tulevat poliisin tietoon pimeinä juttuina. Jos rikos haluttaisiin selvittää, sitä pitäisi tutkia.

Vuonna 1980 poliisi kirjasi rikosilmoituksen 74 585 varkaudesta. Tilastokeskuksen lukujen mukaan niistä selvisi 22 931 kappaletta. Selvitysprosentti oli 30,7.

Vuosikymmenen lopulla varkauksien määrä lisääntyi voimakkaasti: 1988: 97 197, 1989: 11 6324, 1990: 12 5909. Kaikkina kolmena vuotena selvisi noin 25 000 varkautta, mutta selvitysprosentti putosi 26:sta 20:een. Merkittävää on, että vuonna 1989 tuli voimaan uusi esitutkintalaki, joka esimerkiksi leikkasi sallittuja pidätysaikoja radikaalisti.

Ministerit puolustautuneet eduskunnassa


Vuonna 1992 varkauksien selvitysprosentti oli pudonnut kahdeksaantoista. Tuolloinen sisäministeri Mauri Pekkarinen (kesk) puolustautui eduskunnan kyselytunnilla 1993:

-Vaikka rikosten määrä on lisääntynyt ja niiden selvitysprosentti on laskenut viime vuosina, on rikollisuustilanne kuitenkin edelleen poliisin hallittavissa.

Eduskunnassa sisäministeri Jan-Erik Enestam (r) vastasi 1996 kansanedustajien kirjalliseen kysymykseen huonoista selvitysprosenteista.

-Poliisi onkin kehittänyt omaisuusrikosten, ilkivallan ja vahingontekojen torjuntaan uuden lähipoliisitoimintamallin.

Luvut kertoivat kylmää kieltä: Selvitysprosentti oli pudonnut 15:sta ja todellisuudessa poliisi oli edellisenä vuotena selvittänyt 19600 varkautta, mikä on numeroilla mitattuna kolmisentuhatta vähemmän kuin vuonna 1980.

Vuoteen 1998 mennessä selvitysprosentti oli pudonnut neljääntoista. Enestam eduskunnassa:

-Keskeisenä syynä tähän on usein näiden rikosten muita rikoksia hankalampi selvitettävyys.

Seuraavana vuotena sisäministeri Kari Häkämies (kok) sanoi, että "poliisi tulee kiinnittämään arki- eli massarikollisuuden torjuntaan erityistä huomiota". Vuonna 2000 selvisi 18 315 varkautta. Se on 9493 vähemmän kuin vuonna 1987.

Todellisuus toista


Käytännössä massarikoksia ei juuri suurissa kaupungeissa ehditä selvittää. Käytännössä isoissa poliisilaitoksissa vain kirjataan rikosilmoitus.

Vuoden 2000 selvitysprosentit esimerkkikaupungeissa olivat: Espoo 15 %, Helsinki 10 %, Hämeenlinna 15 %, Jyväskylä 16 %, Kouvola 16 %, Mikkeli 17 %, Pori 14 %, Rovaniemi 18 %, Tampere 13 %, Turku 14 %, Vantaa 12 %.

Suurista kaupungeista Oulussa kyettiin selvittämään vain 7 prosenttia varkauksista.

-Silloin kun tekijästä on jonkinlaista tietoa, poliisi pyrkii selvittämään rikoksen. Jos juttu on umpipimeä niin kyllä siinä vaara on, että rikos jääkin pimeäksi, sanoo rikoskomisario Tapio Tasanto Oulun poliisista. Tasannon mielestä Oulussa voitaisiin kehittää erityinen varkausrikoksiin keskittyvä ryhmä. Hän uskoo, että näin surkea selvitysprosentti voisi parantua.

Poikkeus myönteiseen suuntaan on Kuopio, jossa selvitysprosentit ovat pysyneet 25 nurkilla koko 90-luvun, vaikka viime vuonna luku putosi 21:een. Rikosylikomisario Aulis Aho Kuopion poliisista ei halua kehuskella, mutta kertoo yhdeksi syyksi sen, että kaupungissa varkaudetkin koetaan vakaviksi rikoksiksi.

-Meillähän tekninen tutkinta on ollut erittäin hyvää tasoa jo tämän 20 vuoden aikana mitä tilastoja on tehty. Nyt viimeisten vuosien aikana tämä teknisen tutkinnan tietämys ja taso on saatettu ihan kenttätasolle asti ja siellä tehdään erinomaista työtä - ottavat rikospaikalta erilaisia rikosjälkiä talteen, Aho sanoo.

Kuopiossa poliisi käyttää ihan tavallisten varkausrikostenkin selvittämiseen tutkinnan uusia tekniikoita.

-Nykypäivän tekniikalla saadaan näistä tupakantumpeista esimerkiksi dna-näyte, mistä pystytään yksilöimään tekijä. Jos on henkilö mahdollisesti aikaisemmin syyllistynyt rikokseen, saattaa olla että poliisin rekisteristä löytyy kyseisen tekijän dna, kertoo vanhempi konstaapeli Rami Siivonen Kuopiosta.

Poliisijohto huolestui

Huonot selvitysprosentit ovat kiinnittäneet myös sisäministeriön poliisijohdon huomion. -Semmoista viestiä kentältä meille tulee, että monilla paikkakunnilla tutkijoiden lukumäärä on niin pieni verrattuna juttumäärään, että on suorastaan kohtuutonta jättää sitä ongelmaa yksittäisten tutkijoiden tai heidän esimiestensä hoidettavaksi - niin kuin se tällä hetkellä jää, sanoo poliisijohtaja Kari Rantama.

Yksi ongelma on myös se, että poliisin rikostutkijoiden palkat ovat järjestyspoliisin kenttämiehiä heikommat. Joillain paikoilla ei poliiseja tahdo tutkijoiksi löytyä. Rikostutkinta on päivätyötä, jolloin haittalisät jäävät saamatta.

Sisäministeriössä on aloitettu selvitys rikostutkinnan tilasta.

-Tällä hetkellä ajetaan erilaisia rekisteriajoja ja katotaan mikä on juttutilanne pimeiden juttujen osalta ja myös sellaisten joille vielä voitaisiin tehdä jotain. Näyttää, että näidenkin juttujen tutkinnassa on toivomisen varaa, Rantama sanoo.

Rantama sanoo, että selvityksen perusteella mietitään, pitääkö poliisin rikostutkinta esimerkiksi organisoida kokonaan uudestaan.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 21.10.2001)

Massarikoksista - kuten varkaudet, murrot ja autovarkaudet - selvitettiin viime vuonna vain joka seitsemäs. Sen sijaan esimerkiksi pahoinpitelyrikoksista poliisi pystyy selvittämään neljä viidesosaa, sanoo poliisiylijohtaja Reijo Naulapää.
(Huomenta Suomi 22.10.2001)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.