Presidentin nimitysvaltaa halutaan rajata

Presidentin valtaa leikattaisiin monin keinoin, jos Perustuslaki 2008 -työryhmän kaikki ehdotukset toteutuisivat.

Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) johtama työryhmä esittää raportissaan suuria muutoksia siihen, kuka ulkopolitiikkaa Suomessa johtaa: pisimmilleen vietynä presidentistä tulisi vain edustushahmo ja ulkopolitiikkaa vetäisi valtioneuvosto.

Työryhmässä oli edustus kaikista eduskuntapuolueista.

Seuraavaksi ehdotuksia pääsee näpelöimään eri puolueiden edustajista koottu parlamentaarinen elin, joka kootaan syksyn aikana. Voimassa perustuslain uudistukset voisivat olla aikaisintaan vuonna 2012 eli samana vuonna, kun presidentti Tarja Halosen seuraaja aloittaa työnsä.

Kokemuksia tämänhetkisestä perustuslaista on nyt maaliskuusta 2000 saakka. Sinä aikana ainakin EU-jäsenyyden on huomattu asettavan vaatimuksia "ulkopolitiikan yhtenäiselle johtamistavalle".

- Ulkopolitiikan johtamisjärjestelmän arvioinnissa on eräänä keskeisenä tekijänä otettava huomioon kansanvallan ja eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien toteaminen. Nykyisessä käytännössä eduskunnan vaikutusmahdollisuudet eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, raportissa kirjoitetaan.

Valta siirtyisi sanajärjestyksen vaihdolla

Perusteena ulkopolitiikan johtamistavan uudistukselle pidetään sitä, että parlamentaarisen vastuun pitäisi ulottua kaikkeen ulkopoliittiseen toimintaan ja päätöksentekoon. Myös vastuiden tulisi olla kirkkaita.

Braxin työryhmä ehdottaa yhtenä vaihtoehtona, että ulkopolitiikan hoito siirtyisi enemmän valtioneuvostolle. Perustuslain 93:nnen pykälän sanajärjestystä voisi muuttaa tähän malliin: "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa".

Tällä hetkellä sanajärjestys on toisin päin - "ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa" -, ja juuri tähän, presidentin mainitsemiseen ensin, on Halonen viitannut perustellessaan osallistumistaan ulkopolitiikan tekoon.

Pois oikeus nimittää kansliapäälliköt

Presidentiltä voisi riisua myös osan nimitysvallasta eli oikeuden nimittää ministeriöiden kansliapäälliköt. Nimitykset tekisi hallitus, jonka valtaa nimittää omat korkeimmat virkamiehensä pidettiin raportissa tärkeänä.

Hallituksen ja presidentin välille on silloin tällöin syntynyt kiistaa nimityksistä: viimeksi elokuussa, kun presidentti Tarja Halonen nimitti sisäministeriön kansliapäälliköksi Ritva Viljasen vastoin hallituksen kantaa.

Myös presidentin asemaa puolustusvoimien ylipäällikkönä voisi miettiä uudelleen, sillä presidentin asemaan ylipäällikkönä liittyy parlamentaarisen hallitustavan näkökulmasta jännitteitä.

Braxin työryhmä asetettiin tammikuussa, ja sen tehtävänä oli valmistella perustuslain muutokseen liittyviä esityksiä. Se kuuli muun muassa eduskunnan, presidentin, valtioneuvoston edustajia sekä lainsäädännön asiantuntijoita.

Vanhanen ei vielä halua ottaa kantaa

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei vielä tässä vaiheessa halua ottaa kantaa Braxin työryhmän ehdotuksiin.

Vanhanen haluaa odottaa, että työryhmän raporttia ryhtyy myöhemmin syksyllä ruotimaan eri puolueiden edustajista koottu ryhmä.

Vanhasen mukaan perustuslain uudistaminen on herkkä asia, ja hän haluaa siinä työssä vaalia parlamentaarisuutta. Hän ennusti, että uudistustyöstä tulee erittäin vaikea harjoitus.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.