Presidentti avasi valtiopäivät

Presidentti Tarja Halonen avasi vuoden 2005 valtiopäivät eduskunnassa tänään. Halonen korosti mielipiteiden yhteensovittamista myös ulkopoliittisessa keskustelussa.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on avannut vuoden 2005 valtiopäivät. Avauspuheessaan eduskunnassa Halonen varoitti sellaisesta ulkopoliittisesta keskustelusta, jossa haetaan väkisin erimielisyyttä yksimielisistä kannanotoista.

Halonen korosti puheessaan, että lyhyen aikavälin poliittisen hyödyn tavoittelu koituu presidentin mielestä harvoin isänmaan eduksi. Politiikka, myös ulkopolitiikka on erilaisten näkemysten ja mielipiteiden yhteensovittamista. Poliittinenkeskustelu on tärkeä osa demokratiaa. Julkisessa keskustelussa uuden perustuslain toimivuudesta on presidentin mukaan ehkä eniten kiinnitetty huomiota perustuslain ulkopolitiikan johtamista koskeviin säännöksiin.

- On tärkeää, että perustuslain säännökset ovat riittävän selkeitä. Poliittisen järjestelmän kehittymiselle on kuitenkin jätettävä tilaa. Niin nykyisen kuin edellistenkin pääministerien aikana presidentin ja valtioneuvoston välinen yhteistyö on sujunut hyvin, Halonen sanoi.

Poliittisista puolueista on varsinkin kokoomus nähnyt eroja ulkopolitiikan päättäjien näkemyksissä. Lisäksi Evan johtaja Risto E.J. Penttilä ja tohtori Jukka Tarkka ovat arvostelleet Halosta ja Suomen ulkopolitiikkaa.

EU-jäsenyys hyödyllistä

Presidentti Halonen luonnehti puheessaan Suomen EU-jäsenyyden saldoa Suomelle selkeän positiiviseksi ja korosti YK:n merkitystä. YK:n tulisi kuitenkin keskittyä vuosittain hyväksyttävien päätöslauselmien sijan päätöslauselmien toimeenpanoon. Tarkastellessaan Suomen kymmenvuotista jäsenyyttä Euroopan unionissa presidentti painotti, että jäsenyyskeskustelun aikana esitetyt suurimmat toiveet tai pahimmat pelot eivät ole toteutuneet.

- Maailma on muuttunut paljon enemmän kuin uskoimme ja tässä muuttuneessa maailmassa Euroopan unionin jäsenyys on hyvä asia. Suomi on sopeutunut kohtuullisen hyvin EU:n maatalouteen. Haasteena on, miten suomalainen maatalous osana eurooppalaista maataloutta sopeutuu globalisaatioon, Halonen sanoi.

Hän muistutti myös Suomen turvallisuuspoliittisen aseman vahvistuneen jäsenyyden myötä ja vakuutti, että Suomi osallistuu jatkossakin kokonaisvaltaisesti unionin toimintaan kaikilla aloilla. Presidentin mukaan Suomi tarvitsee tulevaisuuttaan varten kansallisen globalisaatiostrategian. Globalisaatio ei ole hänen mukaansa pelkästään ongelma, vaan antaa myös uusia mahdollisuuksia. Niihin on tartuttava ennakkoluulottomasti.

Halonen korosti tässäkin yhteydessä, että yhteisten haasteiden ratkaiseminen ja yhteisten uhkien torjuminen edellyttävät tehokasta monenkeskistä kansainvälistä yhteistoimintaa. Yhdistyneet kansakunnat on hänen mukaansa kansainvälisen kehityksen ja turvallisuuden edistämisen kanalta ainutlaatuinen ja korvaamaton järjestö.

- YK:n perustamisen yhteydessä sovitut rakenteet ja toimintatavat eivät ole enää kaikilta osin tehokkaita. Suomi haluaa kehittää maailmanjärjestöä siten, että se on tehokas ja jäsenmaitaan hyvin edustava.

Mitä pääomalle on tapahtunut?

Halonen kiitteli valtiopäivien avauspuheessaan myös Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan kannanottoa. Ollila esitti viime viikolla huolensa suomalaisten yritysten myymisestä ulkomaille.

- Se on tervetullut lausunto yritysmaailmasta. Olisi hyvä tutkia ja julkisestikin pohtia, mitä suomalaiselle pääomalle on viime vuosina tapahtunut, presidentti esitti.

Moderni demokraattinen valtio voi tehdä paljon hyvinvoinnin edistämiseksi. Se, mikä on valtiovallan rooli ja mitä sen pitäisi olla, on Halosen mukaan mielenkiintoinen kysymys. Monet muutkin päättäjät vaikuttavat kuitenkin tulokseen.

Lipponen: EU:n perustuslaista ei isoja muutoksia eduskunnalle

Euroopan unionin uusi perustuslaki ei tule merkitsemään perustavanlaatuisia muutoksia siihen, miten EU-asioita käsitellään jo nyt Suomen eduskunnassa, arvioi eduskunnan puhemies Paavo Lipponen valtiopäivien avajaisissa.

Lipponen sanoi, että Suomessa eduskunnan asema on verrattuna muihin EU-maihin poikkeuksellisen vahva ja eduskunta on jo Suomen EU-jäsenyyden alusta alkaen pystynyt vaikuttamaan EU-säädösten sisältöön. Tähän mennessä jäsenmaiden parlamenttien vaikutusvalta EU-asioissa on riippunut siitä, miten kukin jäsenmaa on itse määritellyt parlamenttinsa aseman suhteessa hallitukseen.

Lipponen lisäsi kuitenkin, että uusien järjestelyjen tarjoamia mahdollisuuksia tulee silti pohtia ennakkoluulottomasti.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 02.02.2005)

(Seitsemän uutiset 02.02.2005)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.