Presidentti Halonen ei kiirehdi presidenttikisaan

Presidentti Tarja Halonen sanoo lehtihaastattelussa, että alkukesän tapahtuman ovat antaneet aiheen ottaa aikalisän jatkokauden ajattelemisessa.

Presidentti Tarja Halosen ilmoitusta jatkoaikeistaan saadaan ilmeisesti odottaa vielä pitkään. Virkakautensa puolivälin ohittanut Halonen liitelee kansansuosion yläilmoissa eikä hänellä näytä olevan mitään kiirettä kertoa aikeistaan.

On mahdollista, että tietoa jatkoaikeista saadaan odottaa vielä vuoden päivät tai enemmän. Tuoreen Pirkka-lehden haastattelussa Halonen myöntää, että Irak-jupakka ja pääministeri Anneli Jäätteenmäen ero vaikuttavat tilanteeseen.

- Alkukesän tapahtumat antoivat aiheen ottaa ajattelussa aikalisää, Halonen sanoi lehden haastattelussa, mutta ei määritellyt mitään hetkeä, jolloin ajattelu saattaisi johtaa jonkinlaiseen lopputulokseen. Helmikuussa pitämässään tiedotustilaisuudessa Halonen sanoi haluavansa katsoa kevään ensin ja nähdä onko "vetoa ja nostetta". Lisäksi hän sanoi haluavansa nähdä jonkin aikaa yhteistyötä uuden hallituksen kanssa.

Halonen sanoi tuolloin haluavansa saada täydemmän kuvan omista toiveistaan ja kyvyistään tehdä yhteistyötä uuden hallituksen kanssa. Yhteistyö jatkuu nyt jo toisen punamultahallituksen kanssa, mutta tähän asti ainoa näkyvä häiriö on ollut paljastus, että presidentin neuvonantaja Martti Manninen vuoti vaalitaistelun aikana tietoja Jäätteenmäelle.

Halonen tai Jäätteenmäki eivät ole toistaiseksi kommentoineet spekulaatioita, joiden mukaan presidentti olisi hakenut liittolaista Jäätteenmäestä haastaakseen pääministeri Paavo Lipposen Irak-politiikan. Syyteharkinta Mannista ja Jäätteenmäkeä vastaan on vielä kesken eikä presidentti aio kommentoida asiaa ainakaan sen aikana.

- Kokemuksesta tiedän, että vaalit on kova paikka kaikille poliitikoille. Se on kuin maratonissa olisi pikamatka siellä seassa. Vaalit on sellainen kuuma jakso, jolloin on vaikea monille ihmisille hallita itseään ja muistaa ne pelisäännöt kirkkaina, Halonen pohdiskeli kesäkuun lopulla Arkangelissa.

Puolueilla ei ole kiirettä

Hitaampaa aikataulua puoltaa Irak-jälkipyykin lisäksi myös se, että puolueilla ei vielä ole kiirettä saada presidenttiehdokkaita esille. Euro- ja kunnallisvaalit painavat päälle ensi vuonna, joten presidenttikysymys ja valmistautuminen talven 2006 vaaleihin alkaa nousta esille vasta ensi vuoden syksyn jälkeen. Kesällä 2005 on SDP:n puoluekokous, jossa Halonen voidaan nimetä ehdokkaaksi.

Vasemmistopuolueille tilanne on helppo, jos Halonen ilmoittaa haluavansa jatkaa. Vasemmistoliiton kannattajat ovat mielipidemittausten mukaan olleet jos mahdollista vielä demareitakin tiukempia Halosen kannattajia, eikä kummallakaan puolueella ole tarvetta etsiä vaihtoehtoa, jos Halonen jatkoon suostuu.

Poissuljettua ei ole sekään, että tukijoita ilmaantuu myös muiden puolueiden joukosta, koska Halosen kannatus on melkoisen vankka myös perusporvareiden joukossa. Tilanne on SDP:lle ja muillekin konstikkaampi, jos Halonen päättää saada yhdestä kaudesta tarpeekseen. Selvää on ainakin, että puheenjohtaja Paavo Lipposesta ei ehdokasta tule. Lipponen ilmoitti loppukesästä A-studion haastattelussa, ettei ole kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta.

Haastajista ei ole muutenkaan ollut tungosta. Presidenttiehdokkuutta on tähän mennessä julkisesti harkinnut vain kansanedustaja ja toipilas Tony Halme, mutta tämä oli ennen heinäkuun alun ammuskelujupakkaa. Viime vaaleista syrjään jättäytynyt Sauli Niinistö ja kakkoseksi jäänyt Esko Aho ovat jo jättäneet politiikan taakseen.

Istuva presidentti voittaa yleensä

Historia osoittaa, että istuva presidentti on vaaleissa vahvoilla. Jatkoon pyrkinyt presidentti on Suomessa jäänyt valitsematta vain kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1937, jolloin P.E. Svinhufvud hävisi Kyösti Kalliolle. Toinen kerta oli vuonna 1956, jolloin vaaleista jo vetäytynyt J. K. Paasikivi antoi ylipuhua itsensä mustaksi hevoseksi valitsijamieskokoukseen. Voiton vei kuitenkin Urho Kekkonen, joka tuli presidentiksi neljä kertaa vaaleilla ja yhden kerran poikkeuslailla.

Istuvan presidentin asemaa vahvistaa lisäksi se, että vanhanmalliset valitsijamiesvaalit jättivät enemmän pelin mahdollisuuksia kuin suora kansanvaali. Jos Halonen suostuu pyrkimään toiselle kaudelle, käydään seuraava vakava presidenttikisa näillä näkymin vasta 2012.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.