Presidentti Halosen ensimmäinen maakuntamatka saamelaiskäräjille

Tasavallan presidentti Tarja Halosen ensimmäinen maakuntamatka suuntautuu tänään Utsjoelle, missä presidentti avaa saamelaiskäräjien uuden toimintakauden iltapäivällä. Vierailu avaa samalla presidentin käynnit maakunnissa.

Saamelaiskäräjät haluaisi enemmän päätösvaltaa

Saamelaisten ylin päättävä elin käräjät valittiin viime syksyn vaaleissa. 21-jäsenisen saamelaiskäräjien toimintakausi on neljä vuotta. Presidentti Halosen lisäksi Utsjoen koulukeskuksessa pidettäviin avajaisiin saapuu mm. useita Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien edustajia.

Saamelaiskäräjät

Saamelaisten edustuksellisena elimenä toimii 21-jäseninen saamelaiskäräjät, Sámediggi, jonka saamelaiset valitsevat keskuudestaan joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Saamelaiskäräjät on perustettu toteuttamaan saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa Suomen perustuslain mukaisesti. Saamelaiskäräjät ei kuulu Suomen valtionhallintoon.

Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa käräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Näissä asioissa käräjät käyttää lisäksi päätösvaltaa siten kuin saamelaiskäräjälaissa tai muualla laissa säädetään.

Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Se laatii vuosittain hallitukselle kertomuksen siitä, mitä merkittävää on tapahtunut saamelaisia koskevien asioiden kehityksessä. Tämä kertomus liitetään hallituksen kertomukseen, joka menee eduskunnan käsiteltäväksi,

Käräjät päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta (tällä hetkellä saamelaisen kulttuurin tarpeisiin 1,0 mmk ja saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 1,3 mmk valtion talousarviossa

Saamelaiskäräjät, logo

osoitetuista määrärahoista) sekä neuvottelee viranomaisten kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä saamelaisia välittömästi ja erityisellä tavalla koskevista toimenpiteistä, joita viranomaiset suunnittelevat saamelaisalueella.

Suomessa saamelaisia on yli 7000 .Heistä yli 4000 asuu Suomen pohjoisimmassa osassa sijaitsevalla kotiseutualueella, yli 2000 muualla Suomessa ja loput ulkomailla. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä, muualla vähemmistönä.

Saamen kieli on suomen sukulaiskieli. Saamea on oppinut äidinkielenään vajaat 3000 saamelaista. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamen kielen virallista asemaa ja käyttöä säädellään Suomessa lailla. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisellä oppilaalla on oikeus saada saamenkielistä kouluopetusta.
(STT-MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.