Professori: Ikäsyrjintä on suomalainen tapa

Eri työryhmät ovat pohtineet eläköitymisen vaikutuksia työelämään ja työntekijöihin. Ikääntymisestä on povattu isoa vaaliteemaa seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Työterveyslaitoksen professori Matti Ylikosken mielestä Suomessa esiintyy ikäsyrjintää. Ylikoski pitää myös tärkeänä, että työurakin olisi kokonaisuus.

- Ei saisi olla menetyksiä nuorena sen suhteen, että joutuu odottamaan työelämän kynnyksellä. Ei matkan varrella siksi, että sairastuu tai tulee työttömyyttä. Ei myöskään ikääntymisen myötä, siksi että joutuu lähtemään aikaisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle tai eläkkeelle. Kyllä kokonaisuus on se, jolla homma hoidetaan, professori summaa.

Työssäjaksamisen parantamiseksi Huomenta Suomessa vieraillut Ylikoski listaa useita ratkaisuja. Tärkeimmiksi hän nostaa kuntoutuksen tason nostamisen sekä oman osaamisen päivittämisen.

- Motivaation kannalta keskeistä on se, että homma on hanskassa, osaan tämän jutun. Vanhemmilla ikäluokilla työt on muuttunut totaalisesti siitä, kun he tulivat työelämään. Nuorista paukutellaan Pisa-henkseleitä, täytyy muistaa että ikääntyneissä on paljon niitä joiden koulutus ei ole pysynyt ajantasalla, Ylikoski sanoo.

Ikäsyrjintä rehottaa

- Ikävä kyllä ikäsyrjintä on suomalainen piirre. Meillä ei ole olemassa sellaista ajattelua, että oloneuvoksen aika ja kiikkutuolissa istuminen ovat vain yksi vaihe elämää, jossa on samat odotukset ja oikeudetkin toimia aktiivisena kansalaisena, kuin muilla, professori sanoo.

Ylikosken mielestä aktiivisten vuosien lisääminen eläkkeellejäämisen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää, jotta varsinaiset hoivavuodet siirtyisivät mahdollisimman myöhään.

- Tämä edellyttää sitä, että ikääntyvät nähdään yhteiskunnan resurssina ja aktiivisena toimijana.

- Ulkomaalaiset sanoo suomalaisesta mallista, että meillä on giljotiinieläköityminen. Kaikki edellyttää, että jäädään syrjään. Pitäisi rakentaa siltaeläköityminen, jossa on erilaista toiminnallista aktiivisuutta. Nähtäisi se, että me olemme kaikki bruttokansantuottajia, ollaan eläkkeellä tai työelämässä.

Professori Ylikosken mielestä enää ei ole paluuta sellaiseen malliin, jossa pakotetaan olemaan töissä tiettyyn päivään asti.

- Tosiasia on se, että ihminen on toiminnallinen olento. Jos työ on mukavaa ja kehittää myös itseä, harva sieltä pois haluaa. Maailma on kuitenkin syntynyt sellaiseksi, että työ koetaan pakkopullaksi. Silloin ollaan hakoteillä.

Suomalaisessa työelämässä useat pelkäävät työpaikkansa puolesta. Pelätään, että työpaikka menee alle 60-vuotiaana. Professori Ylikosken mukaan Suomi on Euroopan epävarmimpia kansakuntia. Sen vuoksi kaikki toimet, joilla luodaan turvallisuuden tunnetta lisäävät ihmisten halua esimerkiksi kehittää itseään.

- Pitäisi mieluummin ymmärtää kokonaisuus, kuin patistaa yksilöä.

Katso Työterveyslaitoksen professori Matti Ylikosken haastattelu (Huomenta Suomi 22.2.2010)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.