Professori: Kemikaaleilla öljykatastrofin vahingot siirretään linnuilta kaloille

Meksikonlahden öljykatastrofi on niin laaja ja massiivinen, että sen vaikutusten arviointi saa tiedemiestenkin päät pyörälle, toteaa Helsingin yliopiston professori Sakari Kuikka.

Kuikan mukaan öljy on sellaisessa syvyydessä, että sen torjuminen on hankalaa. Esimerkiksi nyt öljyn hajottamiseen käytetyt kemikaalit lähinnä siirtävät vahinkoa paikasta toiseen.

- Kemikaali hajottaa öljyn vesipatsaaseen sen sijaan että se kulkeutuisi pinnassa. Näin vahinko siirretään linnuilta ja rantanisäkkäiltä kaloille ja muille mereneläville.

Päästömäärien mukaan Meksikonlahden öljykatastrofi on tähän mennessä pahin, mutta sen biologisia vaikutuksia on lähes mahdotonta arvioida. Tällä hetkellä ongelmat keskittyvät pinnan alla liikkuviin vesimassoihin.

- Puhumme nyt valtavista syvyyksistä, eikä tiedetä tarkkaan mitä lajeja siellä on. Pelkään, että tiedemiestenkin on todella vaikeaa arvioida, kuinka paljon näitä lajeja sitten kuolee oikeasti öljyn takia

Kuikan mukaan paljon riippuu siitä, mihin öljy kulkeutuu. Tähän mennessä lautta on kulkeutunut lähinnä etelään ja lounaaseen.

- Jos öljy lähtee virtojen mukana pohjoiseen, niin se voi kulkeutua hyvinkin pitkälle, mutta samalla se kuitenkin liukenee valtavaan vesimassaan. Mikäli öljy kulkeutuu sen sijaan Floridan rannikolle, niin silloin biologisetkin vaikutukset ovat huomattavasti suuremmat.

Entä jos katastrofi tapahtuisi Suomenlahdella?

Suomenlahdella vastaavanlaisen suurkatastrofin seuraukset riippuisivat vuodenajasta. Suurinta vahinkoa onnettomuus aiheuttaisi sattuessaan juuri nyt.

- Elämme nyt biologisesti herkintä aikaa, jolloin kalat ja linnut lisääntyvät, joten nyt tapahtuva vahinko olisi hyvin erilainen kuin esimerkiksi lokakuussa.

Suomenlahden öljyvahinko asettaisi myös Suomen, Viron ja Venäjän hyvin epätasaiseen asemaan.

- Venäjä on tämän riskin aiheuttanut, mutta sillä ei ole rantaviivaa ollenkaan, joten vahingon sattuessa kustannukset jakautuisivat valtioille hyvin epätasaisesti, Kuikka arvioi.

- Virolla on puolestaan hyvin suoranviivainen rantaviiva, jonka putsaaminen onnistuisi katerpillareilla, Suomen valtavan pitkää ja kiemuraista rantaviivaa putsattaisiin sen sijaan hammasharjoilla.

Katso professori Sakari Kuikan haastattelu (Huomenta Suomi 18.5.2010)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.