Professori: Kotihoito tuottaa fyysisesti huonokuntoisia ihmisiä

Ihmisen pitää saada asua kotona mahdollisimman pitkään. Ajatus on hyvä ja kannatettava. Tosin itse kotihoito saa asiantuntijalta kovaa kritiikkiä.

Yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä on kyllästynyt Suomen kotihoidon tilaan.

Muistisairaat harhailevat öisin ulkona

MTV Uutisten tutkiva ryhmä selvitti, että raskasta kotihoitoa saavista peräti joka viides on niin heikossa kunnossa, että koti ei ole enää optimaalisin hoitopaikka. Seuraavassa muutamia tilannekatsauksia kotihoidon työntekijöiltä.

Joissakin kunnissa myönnettiin, että kotona asuu liian heikkokuntoisia ikäihmisiä. Osassa kunnissa suunnitellaan yöpartion käyttöönottoa, jotta hoito olisi enemmän tarvetta vastaavaa. 

Hoitopaikkojen määrä: Esimerkiksi Liedossa tällä hetkellä kotoa ei pääse pois, sillä hoitopaikoista on selkeä pula. Paikallisen työntekijän mukaan paikkaa joutuu odottamaan jopa puoli vuotta, vaikka osa ihmisistä on liian huonossa kunnossa ollakseen kotona. 

Karkailu: Esimerkiksi taipalsaarelainen kotihoidon työntekijä sanoi, että "muistisairaat harhailevat öisin ulkona, mutta oviakaan ei voi yöksi lukita".

Kunto: Vimpelissä osattiin sanoa, että kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia. Heikkokuntoisilla hoitaja käy viisikin kertaa päivässä. Tämä on kalliimpaa, kuin jos vanhus asuisi muualla kuin kotona, mutta kunta on tehnyt arvovalinnan, sanoo kunnan hoitotyöntekijä. Täälläkin kotihoito on yhteistyötä. Öisin hoitajina toimivat "sitoutuneet omaiset".

Yöaika omillaan: Siikaisissa puolella kotihoidon asiakkaista käydään 3 - 4 kertaa päivässä. Hoitopaikoista on pulaa. "Yhdeksästä illalla puoli kahdeksaan aamulla pitää pärjäillä omillaan. Onhan ne turvahälyttimet, mutta niitä ei välttämättä osata painaa. Se on vähän semmoista, että aamuisin mennään ovelle ja tuumitaan, että mitä siellä oikein on." Näin kertoo Siikaisissa työskentelevä kotihoidon työntekijä.  


– Tämä nykyinen kotihoito tuottaa fyysisesti huonokuntoisia ihmisiä, joita me joudumme sen jälkeen hoitamaan todella raskaissa hoitomuodoissa, Kivelä laukoo.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö tyrmää väitteen.

– Se on kyllä väärä väite ja on kohtuutonta väittää niin. Esimerkiksi meidän sitoutunutta kotihoidon henkilöstöä kohtaan on väärin väittää niin, sanoo osastopäällikkö Juha Jolkkonen.

Kivelä pitää kotihoidon edullisuuttakin mantrana, josta totuus on päässyt karkaamaan.

– Kyseenalaistan sen, onko tämä todella edullista pitkällä tähtäimellä. En usko sen olevan edullista, Jolkkonen kiistää. 

– Keskimäärin kotihoito on edullisempaa kuin muut asumismuodot, mutta me emme tarkastele palveluja sitä kautta, mikä vaihtoehto on edullisin. Lähtökohta on se, että kotona asuminen on aina ensisijainen vaihtoehto ja sitä pyritään tukemaan kaikin keinoin. Kotona asuminen on iäkkäiden ihmisten oma toive ja se tukee kyllä toimintakykyä ja arjessa selviytymistä parhaiten.

Myös kenttätyötä tekevä tietää tämän työn merkittävyyden.

– Kotihoito on todella tärkeää työtä. Mottonamme on se päämäärä, että asiakas pärjää mahdollisimman pitkään kotona turvallisesti. Rakastan tätä työtä ja suosittelen hakeutumaan alalle, sanoo terveydenhoitaja Sanna Riikonen Helsingin Merihaan yksiköstä. 

Helsingissäkin vähennetään tänä vuonna pitkäaikaista laitoshoitoa ja sairaalapaikkoja. Toisaalta samalla lisätään muita palveluja kuten tehostettua palveluasumista, kotihoitoa, palvelukeskustoimintaa, muistipoliklinikkatoimintaa ja geriatrista akuuttisairaalatoimintaa.

– Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulee tänä vuonna 55 paikan verran. Lisäksi kotihoitoon resursoidaan niin paljon kuin rahkeet riittävät.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.