Professori: Suomen koulujärjestelmässä vakava sisäänrakennettu ongelma

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen arvioi, että poikien tyttöjä huonompi koulumenestys liittyy asenneongelmaan, joka on juurtunut syvälle suomalaiseen koulujärjestelmään.

Poikien koulumenestys on tuoreen tutkimuksen mukaan selvästi tyttöjä heikompi yläasteella. Ero tyttöjen ja poikien päättötodistuksen keskiarvossa on puoli numeroa.

Jo vuosia jatkunut suuntaus vaikuttaa myös valintoihin: tytöt valitsevat helpommin lukion ja pojat ammattikoulun. Laaja tutkimuksen mukaan menestymiseen vaikuttavat niin koulujen asenteet poikia kohtaan kuin myös vanhempien koulutustausta.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ihmettelee sitä, miksi tilanne ei muutu vaikka asia nostetaan esille säännöllisesti. Hän kaipaisi selvää tutkimustulosta siitä, mikä tyttöjen ja poikien välisen eron selittää.

– Kääntäisin katseen siihen, miksi meidän arviointisysteemimme tytöille ja pojille ovat niin erilaiset. Meillä on (koulussa) sellainen sisäänrakennettu systeemi, että tyttöjä ja poika arvioidaan eri tavalla, Keltikangas-Järvinen toteaa MTV Uutisten haastattelussa.

– Havaitsimme omassa tutkimuksessamme, että kun tytön tyyli toimia, siis hänen synnynnäinen temperamenttinsa, on sellainen, mitä meidän yhteiskuntamme arvostaa, eli ekstrovertti, ulospäin suuntautunut, avoin, hän saa siitä reippaasti bonuksia, enemmän kuin poika. Vastaavasti jos poika on varautunut, ujo, ehkä hieman huonotuulinen, sisäänpäin kääntynyt, häntä rangaistaan siitä huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Tämä on mystinen arvoitus. Minkä takia kouluun on rakennettu tämmöinen?

Keltikangas-Järvinen myöntää, että arviointeihin vaikuttaa tavallaan ”pärstäkerroin”.

– Me kutsumme sitä kokonaisvaltaiseksi arvioinniksi, mutta siitähän siitä on kysymys, että millä tavoin oppilas toimii, Keltikangas-Järvinen kertoo.

Erot kansainvälisesti suuret

Erot tyttöjen ja poikien välillä ovat Keltikangas-Järvisen mukaan Suomessa kansainvälisisten vertailujen mukaan erittäin suuret.

– Jossain vaiheessa ne ovat olleet länsimaiden suurimmat. Kysymys on todella koko yhteiskunnan kanalta ihan oikeasta ongelmasta.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.